Perinnönjako – Oulu ja lähikunnat

Perinnönjako on oikeustoimi, jolla kuolinpesän varallisuus, eli perintö, jaetaan perillisten kesken. Tyypillisesti perintö jaetaan perintökaaren säädösten määrittämällä tavalla. Kuitenkin esimerkiksi testamentin määräykset voivat johtaa siihen, että perinnönjaossa poiketaan perintökaaren mukaisesta jaosta.

Ota yhteyttä

Perinnönjakoon liittyvät palvelumme

Perinnönjakokirjan laadinta (alk. 600 €)

Laadimme perinnönjakosopimuksen osakkaiden suunnitteleman jaon pohjalta ja järjestämme perinnönjakosopimuksen allekirjoitustilaisuuden.

Pyydä tarjous

Soita nyt

Perinnönjaon suunnittelu

Suunnittelemme tehokkaimman tavan perinnönjaon toteuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioidaan esimerkiksi pesän osakkaiden toiveet ja jaosta aiheutuvat veroseuraamukset. Lopuksi laadimme perinnönjakosopimuksen.

Jätä yhteydenottopyyntö

Soita nyt

Pesänhoitajana tai -jakajana toimiminen

Otamme kuolinpesän haltuun joko osakkaiden antamien valtakirjojen tai käräjäoikeuden määräyksen nojalla ja saatamme pesän jakokuntoon. Lopuksi suoritamme perinnönjaon ja teemme jaon jälkeiset lopputoimet.

Jätä yhteydenottopyyntö

Soita nyt

Perinnönjako – miten kuolinpesän omaisuus jaetaan?

Perinnönjako on mahdollista tehdä osakkaiden allekirjoittamalla perinnönjakokirjalla (perinnönjakosopimus) tai käräjäoikeudelta haettavan pesänjakajan toimittamana. Sopimusjaot ovat näistä ylivoimaisesti yleisempiä. Pesänjakajaa joudutaan käyttämään yleensä silloin, jos pesän osakkaat ovat riitaisia, eikä perinnön jakamisesta päästä osakkaiden kesken yksimielisyyteen. Pesänjakajan toimittaessa perinnönjaon pesänjakajalla on viime kädessä valta päättää, miten perinnönjako suoritetaan.

Perinnönjako edellyttää perinnönjakokirjan tekemistä. Osakkaiden toimittamassa perinnönjaossa (sopimusjako) perinnönjakosopimus on allekirjoitettava kaikkien osakkaiden toimesta, joten se edellyttää osakkailta yksimielisyyttä. Toimitusjako ei puolestaan edellytä osakkaiden yksimielisyyttä, vaan kullakin osakkaalla on oikeus muita osakkaita kuulematta hakea kuolinpesään pesänjakaja toimittamaan perinnönjako.

Ositus ja perinnönjako

Ositus tulee yleensä tehdä ennen perinnönjakoa silloin, jos perinnönjättäjä oli naimisissa. Ositus tulee yleensä tehdä myös silloin, jos perinnönjättäjä oli aiemmin ollut naimissa, mutta ositusta ei ole tehty. Jos puolisoilla oli avioehto, ositusta ei kuitenkaan ole tarpeen suorittaa.

Ositus liittyy perinnönjättäjän ja lesken väliseen aviovarallisuussuhteeseen. Se on tehtävä, jotta perinnönjaon kohteena oleva omaisuus voidaan erotella perinnönjättäjän ja aviopuolison yhteisestä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Osituksessa perinnönjättäjän ja aviopuolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö jaetaan kuolinpesän ja aviopuolison kesken tasan, mistä muodostuu avio-osa. Jos toinen osapuoli omisti toista enemmän omaisuutta, on varakkaamman osapuolen maksettava toiselle osapuolelle tasinkoa. Leski voi kuitenkin välttyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolisonsa perillisille, jos hän vetoaa avioliittolain 103.2 §:n mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa.

Ositus tarjoaa tietyissä tilanteissa keinon perinnönjaon yhteydessä suoritettavaan verosuunnitteluun. Osituksen yhteydessä on mahdollista siirtää omaisuutta kuolinpesän omistuksesta lesken omistukseen ja toisinpäin, mistä voi olla hyötyä esimerkiksi omaisuuden myyntitilanteessa. Tällä tavoin on mahdollista esimerkiksi hyödyntää oman asunnon luovutusvoiton verovapaus täysimääräisesti tai päivittää metsätilan hankintameno perinnönjättäjän perukirja-arvoon.

Perintömetsä perinnönjaossa

Erilaiset metsänomistusmuodot

Perintömetsät synnyttävät perinnönjakoon liittyviä erityiskysymyksiä. Päätettäväksi tulee esimerkiksi se, miten perintömetsä on järkevä jakaa. Metsäomaisuuden jakamisessa ja metsänomistusmuodon valinnassa on useita vaihtoehtoja, joilla on erilaisia taloudellisia ja käytännön vaikutuksia. Jakamistapa ja omistusmuoto vaikuttavat muun muassa päätöksenteon jouhevuuteen, metsänkäsitellyn toteutukseen sekä jakamisen ja myöhemmän metsänomistuksen verotuskohteluun.

Perintömetsän myynti

Joskus kukaan osakkaista ei ole kiinnostunut perintömetsästä ja se myydään perinnönjaon yhteydessä. Tämä onkin hyvä vaihtoehto, onhan raha metsää helpompi jakaa ja perinnönjaon jälkeen pääsee heti nauttimaan perinnöstä. Myynnin yhteydessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myynnin toteuttamistapaan. Esimerkiksi metsätilan jakaminen osakkaille ennen myyntiä on usein verotehokkaampi ratkaisu kuin se, että metsä myydään kuolinpesän nimissä. Myynti tulisi myös kilpailuttaa julkisilla markkinoilla.

Perinnönjaoissa hoidamme tarvittaessa perintömetsän myynnin Vihreä Kulta LKV -nimen alla.

Perinnönjaon vaikutukset sosiaalietuuksiin

Perintömetsän jakamisella voi olla vaikutuksia sosiaalietuuksiin. Kuolinpesän kautta omistettu metsä ei pääsääntöisesti vaikuta etuuksiin, mutta jos metsää siirretään perinnönjaossa osakkaan nimiin, metsä otetaan laskennallisena tulona huomioon etuuksien määrää laskettaessa, vaikka todellisia metsätuloja ei syntyisikään. Perinnönjaossa tulisikin huomioida miten mahdollinen etuuksien muuttuminen vaikuttaa osakkaan taloudelliseen tilanteeseen.

Perintömetsän jakamisen muistilista

Huomioi tämä muistilista, kun perinnönjaossa jaetaan metsää:
1. Hanki metsätiloista päivitetyt ja maastotarkastetut metsäarviot. Perukirjalle merkityt arvot eivät välttämättä riitä ajan kulumisen tai perunkirjoituksen yhteydessä tehdyn metsien arvostuksen arvostustavan takia.
2. Hae lainhuuto perinnönjaon jälkeen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.
3. Huolehdi arvonlisäverollisen toiminnan aloittamis-/lopettamisilmoituksista.
4. Huolehdi metsävakuutukset kuntoon.
5. Käy tutustumassa metsätilaan maastossa ja perehdy onko tilalla tarpeellista suorittaa välittömiä hoitotöitä tai hakkuita. Käytä tarvittaessa asiantuntija-apua.
6. Teetä tarvittaessa metsäsuunnitelma.

Lue metsää omistavan kuolinpesän purkamisesta tarkemmin tästä

Omaisuuden arvostaminen perinnönjaossa

Perinnönjaon kohteena olevan omaisuuden arvostamisen osalta on tärkeää tehdä ero perillisten sopiman jaon ja pesänjakajan toimittaman jaon välille. Jos perinnönjako tehdään sopimusjakona, omaisuuden arvostaminen on osakkaiden sovittavissa. Käytännössä arvostus kuitenkin yleensä perustuu perukirjalla käytettyihin arvoihin, joita tarpeen vaatiessa päivitetään vastaamaan jakohetkeä.

Toimitusjako

Pesänjakajan toimittamassa perinnönjaossa omaisuuden arvostaminen perustuu ensisijaisesti jakohetken käypään arvoon, eikä arvostamisesta voida sopia vapaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että perittävän jäämistöön kuuluvan omaisuuden arvo määritetään pesänjakajan toimesta perinnönjakotoimituksessa, ellei perinnönjättäjän testamentissa ole erillisiä ohjeita arvostamisesta.

Poikkeuksena pääsääntöön ovat ennakkoperinnöt ja muut laskennalliset lisäykset, kuten suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat. Näissä tapauksissa omaisuus arvostetaan pääsääntöisesti sen vastaanottohetken arvoon, ellei asianhaaroista muuta johdu.

Tulevaisuudessa mahdollisesti realisoituvat kustannukset, kuten omaisuuden luovutusvoittovero tai halkomis- ja lohkomiskustannukset, eivät vaikuta omaisuuden arvon määrittämiseen. Perinnönjako perustuu nykyhetken arvoihin, eikä tulevaisuuden taloudellisia vaikutuksia voida ennakoida osana arvonmääritystä.

Perinnönjaon muotomääräykset ja perinnönjakokirja

Tarvitsetko apua perinnönjakokirjan laatimisessa? Ota yhteyttä

Perinnönjaosta on aina laadittava perinnönjakokirja. Muotovaatimukset kuitenkin riippuvat siitä, onko kyseessä toimitusjako vai sopimusjako.

Toimitusjaossa perinnönjakokirjan allekirjoittaa yksin pesänjakaja, eikä osakkaiden allekirjoituksia tai todistajia tarvita. Pesänjakajan on toimitettava jokaiselle osakkaalle kappale jakokirjasta viivytyksettä. Alkuperäisiä asiakirjoja on laadittava yhtä monta kuin osakkaita.

Sopimusjaossa kaikkien osakkaiden on allekirjoitettava perinnönjakokirja ja kahden esteettömän todistajan on vahvistettava allekirjoitukset oikeiksi. Osakas voi tarvittaessa valtuuttaa asiamiehen allekirjoittamaan jakokirjan. Valtakirjaan on syytä ottaa kirjaus, että valtuuttaja hyväksyy jaon eikä tule sitä moittimaan. Muutoin esimerkiksi pankki ei välttämättä hyväksy perinnönjakosopimusta ennen moiteajan loppumista.

Perinnönjakokirja on allekirjoitettava vanhanaikaisesti käsin. Sähköinen allekirjoitus ei täytä lain vaatimaa määrämuotoa.

Laki ei edellytä osakkaiden allekirjoitusten tapahtuvan samanaikaisesti. Käytännössä perinnönjakokirja voi esimerkiksi kiertää osakkailla postitse allekirjoitettavana. Tärkeintä on varmistaa, että jokaisen allekirjoituksen todistaa kaksi esteetöntä todistajaa. Todistajien tehtävänä on vain varmistaa allekirjoitusten aitous, he eivät ota kantaa itse jakosopimuksen sisältöön.

Perinnönjakokirja – voiko sen laatia itse?

Perinnönjakokirjan voi laatia itse, ja erityisesti yksinkertaisissa pesissä se voi olla järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. Tärkeää on varmistaa, että jakokirja täyttää lain muotovaatimukset ja on kaikille osapuolille reilu.

Jos perinnönjakoon liittyy hankalia oikeudellisia kysymyksiä, kuten lakiosavaatimuksia, ennakkoperintöjä tai suosiolahjoja, lakimiesavun käyttäminen on suositeltavaa. Riitaisissa jaoissa asiantuntijan käyttäminen on erityisen tärkeää, sillä puutteellisesti laaditut jakosopimukset voivat johtaa myöhemmin oikeusriitoihin.

Erityistä huomiota vaativat myös perintömetsien jakamiseen liittyvät kysymykset, sillä niihin sisältyy sekä verotuksellisia että käytännön haasteita. Tässä tapauksessa kannattaa kääntyä metsätilojen omistusjärjestelyihin perehtyneen lakimiehen puoleen.

Milloin perinnönjako suoritetaan?

Perinnönjako voidaan suorittaa, kun pesä on selvitetty. Niinpä perinnönjakokirja voidaan allekirjoittaa esimerkiksi jo perunkirjoituksen yhteydessä. Perinnönjaon edellytyksenä kuitenkin on, että kaikki tiedossa olevat pesän velat on maksettu tai niiden maksamiseksi on tehty varaus. Lisäksi, jos perinnönjättäjä oli kuollessaan tai aiemmin naimisissa ja ositus on tekemättä, ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa.

Perinnönjaon toimittamiselle ei ole määräaikaa. On teoriassa mahdollista, että kuolinpesää ei jaeta koskaan, jos kukaan osakkaista ei ikinä ala edistämään asiaa tai osakkaat ovat yksimielisiä jakamatta jättämisestä.

Osittainen perinnönjako

Perinnönjakoa ei ole pakollista toimittaa kerralla, vaan se voidaan toteuttaa myös osittain. Osittaisessa perinnönjaossa jaetaan vain osa kuolinpesän varoista ja loput jäävät edelleen jakamattomaan pesään.

Osittainen perinnönjako voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun tietyt omaisuuserät, kuten perintömetsät, halutaan siirtää perillisten omistukseen vaikkapa verotuksellisista syistä. Toinen yleinen tilanne on pesän rahavarojen jakaminen perintöveron maksua varten. Lisäksi osittainen perinnönjako voi olla järkevä ratkaisu, jos yksi osakas haluaa saada oman perintöosuutensa heti, mutta muut haluavat säilyttää kuolinpesän edelleen jakamattomana.

Vaikka perinnönjako tehtäisiinkin vain osittain, sitä koskevat samat perinnönjaon muotomääräykset kuin täysimääräistä jakoa.

Perinnönjaon hinta

Perinnönjaon hinta riippuu esimerkiksi palveluntarjoajasta, pesän laajuudesta, osakkaiden yhteistyökyvystä sekä perinnönjaossa tarvittavista toimista. Perinnönjaon hinta voi olla muutamista sadoista euroista aina tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pyydä tarjous perinnönjaosta

Tasapuolinen perinnönjako

Tarvitsetko apua perinnönjaossa? Ota yhteyttä

Perinnönjaossa perillisten tasapuolinen huomiointi on tärkeää ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lainsäädännössä perinnönjaon tasapuolisuutta on pyritty varmistamaan muun muassa ennakkoperinnön huomioon ottamista, kuolinpesän päätöksenteolta vaadittavaa yksimielisyyttä ja pesänjakajan toimittamaa perinnönjakoa koskevilla säännöksillä.

Perinnönjaon tasapuolisuuden toteuttamiseksi yksi keskeisimmistä asioista on määrittää jaettavan omaisuuden arvo tarkasti ja luotettavasti. Tämä voi edellyttää asiantuntija-arvioita, jotta omaisuuden arvo vastaa todellisuutta ja jako voidaan suorittaa reilusti. Erityisesti perintömetsien tapauksessa määräaloittainen jako edellyttää asiantuntevaa ja huolellista arvonmääritystä.

Lisäksi perinnönjaossa on keskeistä huomioida kaikkien perillisten toiveet ja näkökulmat. Avoin keskustelu ja toisten kuunteleminen auttavat välttämään riitoja ja takaavat, että perintö jaetaan tasapuolisesti.

Ennakkoperintö perinnönjaossa

Jos joku perillisistä on saanut perinnönjättäjältä ennakkoperintöä, se voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että perillisten saamat osuudet pysyvät oikeudenmukaisina. Kun perinnönjakoa tehdään, ennakkoperinnön arvo lisätään laskennallisesti jäämistöön, mutta itse ennakkoperintönä saatua omaisuutta ei palauteta osaksi jaettavaa varallisuutta, jos näin ei ole ennakkoa annettaessa erikseen määrätty.

Ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa vain, jos joku perillisistä vaatii sitä. Tämä edellyttää joko kanssaperillisten tai ennakkoperinnön saajan aktiivisuutta. Jos ennakkoperintö on jo käytetty tai myyty, sen arvo lisätään silti laskennallisesti perinnönjaon kohteena olevaan varallisuuteen. Näin turvataan tasapuolinen perinnönjako kaikkien perillisten kesken.

Ota yhteys lakimieheen

Rintaperillisen oikeus lakiosaan

Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, mikä tarkoittaa, että hänelle kuuluu vähintään lakiosan suuruinen osuus perittävän omaisuudesta. Lakiosan määrä on puolet perintöosasta. Lakiosaoikeus vaikuttaa käytännössä siten, että testamentista riippumatta rintaperillinen on oikeutettu saamaan lakiosansa verran perintöä, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut kaiken omaisuutensa muille.

Toisena keskeisenä lakiosaoikeuden vaikutuksena on se, että laskennalliset lisäykset voivat vaikuttaa lakiosan laskentaan. Perittävän antamat ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin lakiosalaskelmassa. Lisäksi ylisuuret henkivakuutusmaksut voidaan ottaa huomioon laskennallisena lisäyksenä. Lisättävän omaisuuden arvo määritetään sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.

Lakiosaa on erikseen vaadittava. Sitä ei oteta mitenkään automaattisesti tai viran puolesta huomioon.

Riitaisan kuolinpesän jakaminen

Kuolinpesän jakaminen voi muuttua haastavaksi, jos osakkaiden välille syntyy erimielisyyksiä. Riitaisat kuolinpesät ovat yleisiä ja ongelmaksi tällöin muodostuu se, että perinnönjako ja pesän hallinnointia koskevat päätökset vaativat kaikkien osakkaiden yksimielisyyden. Riitatilanteissa tämä voi johtaa siihen, että pesän jakaminen ja päätöksenteko halvaantuvat täysin.

Riitatilanteiden ratkaisussa voi auttaa puolueettoman lakimiehen puoleen kääntyminen. Lakimies voi selvittää, miten tilanne menee lain mukaan ja ehdottaa oikeudenmukaista ratkaisua kaikkia osapuolia kuunnellen. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen edes puolueettoman lakimiehen avulla, vaihtoehtona on hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja voi omalla päätöksellään päättää kuolinpesän jakamisesta.

Pesänjakaja

Pesänjakaja voidaan määrätä jo perinnönjaon alkuvaiheessa, mutta käytännössä pesänjakajaa haetaan usein vasta sitten, jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen perinnönjaosta. Pesänjakajan on toimitettava jako, jos yksikin osakas sitä vaatii tai jos osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu.

Käräjäoikeus määrää pesänjakajan hakemuksesta. Hakemus on jätettävä käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä vainajalla oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Hakemukseen tulee liittää perukirjan jäljennös, vainajan sukuselvitykset sekä pesänjakajaksi esitetyn henkilön suostumus. Tarvittaessa voidaan määrätä useita pesänjakajia. Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista kohtuullinen palkkio ja kulukorvaus.

Pesänjakajan on kutsuttava osakkaat toimitukseen ja pyrittävä saamaan heidät sopimaan jaosta. Jos sopimusta ei synny, pesänjakaja päättää jaosta. Tarvittaessa pesänjakaja voi hakea oikeuden lupaa kuolinpesän omaisuuden myyntiin.

Tarvitsetko pesänjakajaa? Ota yhteyttä

Perinnönjako ja vajaavaltainen osakas

Perinnönjako voidaan toteuttaa sopimusjakona, vaikka osakkaana olisi vajaavaltainen tai edunvalvonnassa oleva henkilö. Jotta jako olisi pätevä, tällöin jaolle on kuitenkin saatava Digi- ja väestötietoviraston hyväksyntä.

Jos alaikäinen osakas on vanhempiensa yhteisessä huollossa, perinnönjakoon liittyvät päätökset tekevät molemmat vanhemmat yhdessä. Käytännössä kätevintä on, että toinen vanhemmista antaa toiselle kirjallisen valtuutuksen hoitaa edustuksen yksin.

Mikäli jaossa on useita sisaruksia, vanhempi ei voi edustaa kaikkia lapsiaan, jos heidän etunsa voivat joutua ristiriitaan. Tällöin on tarpeen nimetä jokaiselle lapselle oma edunvalvoja.

Perinnönjaon jälkeen

Perinnönjaon tultua suoritetuksi on tärkeää huolehtia käytännön järjestelyistä.

Huolehdittavia asioita ovat muun muassa:
– Perinnönjaossa saadun omaisuuden omistusoikeuden rekisteröinti
– Perinnönjakokirjan toimittaminen Verohallinnolle
– Rahavarojen siirto kuolinpesän tileiltä ja tilien lopettaminen
– Vakuutusten ja sopimusten irtisanominen
– Jos jaon yhteydessä on myyty omaisuutta, tee veroilmoitukset ja varaa varoja verojen maksuun
– Tarkista kuolinpesän viimeinen veroilmoitus

Perinnönjaon moittiminen

Osakkaan, joka haluaa moittia perinnönjakoa, tulee nostaa kanne muita osakkaita vastaan. On tärkeää huomata, että vaikka kyse olisi ollut toimitusjaosta, kanne nostetaan muita osakkaita, ei koskaan pesänjakajaa vastaan.

Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Mikäli jakoa ei moitita määräajassa, se pätevöityy.

Kanne nostetaan toimittamalla haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Oikea käräjäoikeus on se, jonka tuomiopiirissä vainajalla oli viimeinen kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Perunkirjoitus ja perinnönjako

Perinnönjättäjän kuolemaan liittyy perinnönjaon lisäksi myös velvollisuus järjestää perunkirjoitus. Perunkirjoituksen pitäminen ei ole edellytys perinnönjaon suorittamiselle, mutta se on käytännöllisin vaihtoehto. Tarvittaessa avustamme myös perunkirjoituksen pitämisessä.

Lue perunkirjoituksesta tarkemmin