Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monella eri tavalla, joista jokaisen vaikutukset ovat erilaiset. Metsä- ja perintöoikeudellisen osaamisemme avulla toteutat sukupolvenvaihdoksen onnistuneesti.

Ota yhteyttä

Palvelumme

Tarjoamme kaikki metsätilan sukupolvenvaihdoksen palvelut (myös etäasiointi):

1. Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtojen kartoitus.

2. Veroseuraamusten ja rahoituksen laskenta.

3. Tarvittaessa ennakkoratkaisun hakeminen.

4. Asiakirjojen laadinta.

5. Metsätila-arviot sekä tulevaisuuden hakkuutulojen selvittäminen.

6. Metsäsuunnitelma jatkajalle.

7. Avustaminen mahdollisessa yhteismetsän perustamisessa tai yhteismetsään liittämisessä.

8. Tarvittaessa metsien myynti.

9. Jälkitoimet.

Hinnoittelu perustuu käytettyyn aikaan. Metsätilavälitys, metsäarviot sekä metsäsuunnitelmat erillisen hinnaston mukaan.

Jätä yhteydenottopyyntö

Soita nyt

Asiantuntijamme Jani Pakanen on metsänomistajien lakiasioihin erikoistunut lakimies ja metsätieteen kandidaatti. Hänellä on myös laillistetun kiinteistönvälittäjän pätevyys sekä julkisen kaupanvahvistajan määräys.

Janin laajan koulutuksen sekä metsäasioihin erikoistumisen ansiosta metsänomistajat voivat olla varmoja siitä, että sukupolvenvaihdoksessa huomioidaan laajasti sekä metsään että juridiikkaan liittyvät asiat.

Sisällysluettelo

1. Palvelumme metsätilan sukupolvenvaihdoksissa
2. Miksi sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä suunnitellusti
3. Sukupolvenvaihdoksen aloittaminen
4. Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot
4.1 Kauppa
4.2 Lahjanluonteinen kauppa
4.3 Lahja
4.4 Perintö
4.5 Testamentti
5. Sukupolvenvaihdos ja yhteismetsä
6. Maatilavarallisuus sukupolvenvaihdoksessa
7. Jatkavan omistusmuodon merkitys
8. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus
9. Hallintaoikeuden pidättäminen ja edunvalvontavaltuutus
10. Sukupolvenvaihdos osana laajempaa perintösuunnittelua
11. Metsätilan myynti sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtona
12. Hyödyllisiä linkkejä

Miksi sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä suunnitellusti

Syitä metsätilan suunnitellulle sukupolvenvaihdokselle on paljon. Tässä muutama yleisin:

Vältetään pirstoutumista, mikä edesauttaa metsätalouden säilymistä kannattavana.
Vältetään kuolinpesävaiheen välitila, jossa päätöksenteko ei mahdollisesti onnistu.
Varmistetaan se, että jatkajalla on aito kiinnostus metsänomistamista kohtaan.
Veroseuraamuksia voidaan kontrolloida.
Edesautetaan sovun säilymistä perillisten välillä ja vältetään perintöriitoja.
Mahdollistetaan luopujan hiljaisen tiedon ja hankitun kokemuksen siirtäminen jatkajalle.
Varmistetaan tilan pysyminen suvussa.

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen aloittaminen

Milloin sukupolvenvaihdos tulisi aloittaa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen aloittamisessa keskeistä on se, että aloittaminen tehdään ajoissa. Suunnittelu kannattaa aloittaa, kun itsellä on vielä voimia ja innostusta toteuttaa hyvin suunniteltu sukupolvenvaihdos. Oikeaa ajankohtaa on kuitenkin mahdotonta yksiselitteisesti määritellä, vaan se on aina tapauskohtaista. Olennaista on pohtia esimerkiksi sitä, saako itse vielä metsänomistamisesta enemmän kuin se ottaa.

Jos aloittamisen ajankohdasta on epävarma, aloittaminen kannattaa tehdä harkitun ratkaisun varmistamiseksi viimeistään silloin, kun omat voimat, ymmärrys tai kiinnostus metsäasioita kohtaan alkavat vähentyä.

Miten sukupolvenvaihdos aloitetaan

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen aloittaminen alkaa aina sillä, että aloittamisesta tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen, jo sukupolvenvaihdoksen alkuvaiheessa, on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen. Asiantuntijalta saat neuvoja ja vinkkejä siihen, mistä asioista luopujan ja jatkajan tulee alkuvaiheessa keskustella ja päättää.

Alkuvaiheessa on olennaista kartoittaa tilanne ja selvittää luopujan ja perillisten sukupolvenvaihdosta koskevat tavoitteet, tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet. Keskustelut kannattaa käydä kaikkien perillisten kanssa, vaikka ennakko-oletuksena jo olisikin, että joku perillisistä ei ole kiinnostunut metsistä. Kaikkien perillisten kuuntelu ja huomiointi on avain onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen. Ennakko-oletukset tulee laittaa romukoppaan.

Alkuvaiheessa tulisi myös kartoittaa kaikki se omaisuus, joka voidaan ottaa sukupolvenvaihdoksessa huomioon. Jos esimerkiksi kaikki perilliset eivät saa sukupolvenvaihdoksessa metsiä omistukseensa, tasapuolisuuden nimissä heille voi olla hyvä jakaa muuta omaisuutta.

Yhtenä alkuvaiheen toimena on myös arvioida sukupolvenvaihdoksen kohteena oleva omaisuus. Omaisuuden arvo voi vaikuttaa jo alkuvaiheessa käytäviin luopujan ja perillisten välisiin keskusteluihin, mutta viimeistään asiantuntijan tekemien suunnitelmien ja vertailulaskelmien teossa omaisuuden arvon tulee olla selvillä.

Omaisuuden arvon määrityksessä keskeisenä välineenä ovat metsätiloista laadittavat metsätila-arviot. Myös metsätilojen tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet on hyvä selvittää.

Aivan alkuvaiheen keskusteluissa myös suuntaa-antava arvio voi olla riittävä keskustelujen tukena. Tilaa suuntaa-antava metsätilan arviolausunto ilmaiseksi tästä.

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot

Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Vaihtoehtoina on tyypillisesti kauppa, alihintainen kauppa, lahjanluonteinen kauppa, lahja, testamentti tai metsäomaisuuden siirtyminen perintönä lakimääräisen perimyksen mukaan. Myös omistusmuodon muuttaminen yhteismetsäksi tuo omat mahdollisuutensa sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen. Valittava toteutustapa on syytä valita huolella, sillä niillä kaikilla on omat vero- ja käytännön seuraamuksensa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos kauppana

Sukupolvenvaihdoksen tekeminen kauppana, joko käyvästä arvosta tai alihintaisena, voi olla hyvä vaihtoehto silloin, jos:

Tila on hyväpuustoinen ja lähiaikoina on odotettavissa paljon hakkuutuloja. Kaupassa jatkaja saa metsävähennyksen, joka on tällä hetkellä 60 % metsän hankintamenosta. Jatkaja voi hyödyntää syntynyttä metsävähennyspohjaa puukauppatulojen verotuksessa. Toisaalta myös silloin, kun lähiaikoina ei ole odotettavissa hakkuutuloja, kauppa voi olla järkevä vaihtoehto. Jatkaja voi nimittäin hyödyntää syntyvää metsävähennyspohjaa muilta tiloilta saamiensa puukauppatulojen verotuksessa, jos hänellä on omistuksessaan metsää jo ennestään.
Luopujan taloudellista asemaa halutaan turvata. Kaupassa luopuja saa kauppahinnan itselleen.
Lähisukulaiskauppa on luovutusvoittoverovapaa. Jos tuloverolain (1535/1992) 48 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät, luopuja ei maksa kaupan seurauksena ollenkaan luovutusvoittoveroa. Verovapauden edellytyksenä on, että 1) ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän tai myyjän puolison lapsi, myyjän lapsenlapsi, myyjän sisar, myyjän veli, myyjän sisarpuoli tai myyjän velipuoli ja 2) metsätila on ollut yhteensä yli 10 vuotta myyjän tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti (eli perintönä tai lahjana).
Luopujalla ei ole käyttämätöntä metsävähennystä, mikä siirtyisi jatkajalle vastikkeettomassa saannossa. Tällöin, jotta jatkaja saisi metsävähennyspohjaa käyttöönsä, luovutus on tehtävä vastikkeellisesti.

Kauppa on hyvä vaihtoehto myös siltä kannalta ajateltuna, että se on yleensä lopullinen ratkaisu. Se ei käyvän arvon mukaisesti tehtäessä tule enää perinnönjaossa vastaan, kuten esimerkiksi ennakkoperinnön tapauksessa voi käydä.

Kaupan huonona puolena on toisaalta se, että se vaatii jatkajalta pääomia. Kauppa voidaan toki tehdä alihintaisena, jolloin tarvittavan pääoman määrä on pienempi. Alihintaisena tehtävässä kaupassa on kuitenkin muistettava, että kauppahinnan on oltava yli 75 % käyvästä arvosta. Muutoin kyse on lahjanluonteisesta kaupasta, josta pitää maksaa lahjaveroa.

Muina kaupan huonoina puolina on se, että jos luopujan verotukseen on sovellettu luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä, jatkaja ei saa luopua tilasta vastikkeellisesti viiden vuoden sisällä kaupasta. Muutoin luopujan välttämä vero tulee jatkajan maksettavaksi uuden luovutuksen yhteydessä.

Jatkaja joutuu kauppahinnan lisäksi maksamaan myös varainsiirtoveroa, joka on 3 % metsään kohdistuvasta kauppahinnasta.

Ota yhteyttä

Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjanluonteisena kauppana

Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan alihintaista kauppaa, jossa kauppahinta tai muu vastike on enintään 75 % käyvästä arvosta. Lahjanluonteisessa kaupassa jatkaja joutuu kauppahinnan ja varainsiirtoveron lisäksi maksamaan myös lahjaveron käyvän arvon ja kauppahinnan välisestä erotuksesta. Lahjaveron määrä määräytyy perintö- ja lahjaverolain (378/1940, PevL) 19 a §:n mukaan.

Esimerkki. Luopuja myy metsätilan rintaperilliselleen. Metsätilan käypä arvo on 100 000,00 € ja kauppahinta 65 000,00 €. Tällöin lahjan osuus on 35 000,00 €. Rintaperillinen maksaa kauppahinnan 65 000,00 €, varainsiirtoveron 1 950,00 € ja lahjaveron 3 700,00 €, yhteensä 70 650,00 €.

Lahjanluonteisessa kaupassa jatkajalle syntyy metsävähennyspohjaa 60 % kauppahinnasta. Lisäksi, jos luopujalla oli käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, tästä jatkajalle siirtyy se osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan tilan käyvästä arvosta.

Metsävähennyspohjan lisäksi jatkajalle voi syntyä metsälahjavähennyspohjaa, jos lahjan osuus luovutuksesta on riittävän suuri.

Lahjanluonteisessa kaupassa kauppakirjalla on syytä mainita, onko lahjan osuudessa kyse ennakkoperinnöstä. Jos kyllä, saatu ennakkoperintö otetaan myöhemmin perunkirjoituksessa ja myös perinnönjaossa huomioon, jos joku perillisistä sitä vaatii. Ennakkoperintökirjauksella selvitetään lahjan perintöoikeudellista luonnetta ja tasapuolistetaan muiden perillisten asemaa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjana

Lahja sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapana voi olla sopiva silloin, jos:

Tilan arvo on pieni, eikä lähitulevaisuudessa ole odotettavissa hakkuutuloja. Tällaisia tiloja ovat yleensä taimikkovaltaiset tilat. Lahja on tällöin yleensä sopiva luovutustapa siksi, koska luopujan saama kauppahinta olisi joka tapauksessa pieni eikä jatkaja toisaalta pääse hyödyntämään kaupassa syntyvää metsävähennyspohjaa. Toki silloin, jos jatkajalla on ennestään omistuksessa metsiä, hän voi hyödyntää kaupassa syntyvää metsävähennyspohjaa muilta tiloilta saamiensa puukauppatulojen verotuksessa.
Tilan arvo on suuri. Tällöin jatkajalle voi syntyä oikeus metsälahjavähennykseen, jota voidaan hyödyntää puukauppatulojen verotuksessa vastaavasti kuin metsävähennystä.
Luopuja ei tarvitse kauppahintaa tai halua ottaa sitä vastaan.
Jatkajalla ei ole kauppaan tarvittavaa pääomaa.
Luopujalla on paljon käyttämätöntä metsävähennyspohjaa. Tällöin käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy lahjan mukana jatkajalle.

Lahjavero

Jos sukupolvenvaihdos toteutetaan lahjana, jatkajalle syntyy velvollisuus maksaa luovutuksesta lahjaveroa, jos lahjan arvo ylittää 5 000,00 €. Lahjan saajan on kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta tehtävä lahjaveroilmoitus.

Lahjaveron suuruus riippuu lahjanantajan ja lahjansaajan välisestä sukulaisuussuhteesta sekä lahjan käyvästä arvosta. Sukulaisuussuhteesta riippuu se, kumman veroluokan mukaan veron suuruus lasketaan. Veroluokat löytyvät perintö- ja lahjaverolain 11 §:stä. Veroasteikot puolestaan löytyvät saman lain 19 a §:stä.

Lahjaveron määrän laskennassa on muistettava huomioida, että se määräytyy sekä antaja- että saajakohtaisesti.

Esimerkki. A ja B omistavat puoliksi metsätilan. He lahjoittavat tilan yhteisille rintaperillisilleen X:lle ja Y:lle. Tällöin lahjoja annetaan yhteensä 4 kpl: A:n erilliset lahjat X:lle ja Y:lle sekä B:n erilliset lahjat X:lle ja Y:lle.

Metsävähennys ja metsälahjavähennys

Jos metsän luovutus tehdään lahjana, luopujan käyttämättä oleva metsävähennyspohja siirtyy jatkajalle. Lisäksi jatkajalle voi syntyä metsälahjavähennyspohjaa hänen maksamansa lahjaveron perusteella. Metsälahjavähennys tulee käyttää 15 vuoden sisällä lahjoituksesta.

Metsälahjavähennyksen määrä voidaan laskea kahdella tavalla ja se riippuu tilan metsämaan pinta-alasta ja tilan sijaintikunnasta. Lähtökohtaisesti metsälahjavähennyksen määrä lasketaan metsän varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukaisen arvon perusteella seuraavan laskukaavan mukaisesti:

2,4 x (lahjan arvo arvostamislain mukaan – 30 000 / lahjan arvo arvostamislain mukaan) x lahjaveron määrä

Metsälahjan arvo lasketaan arvostamislain mukaan seuraavasti:

sijaintikunnan mukaan vahvistettu tuotto x metsämaan määrä (ha) x 10

Jos metsän arvostamislain mukainen arvo ei ylitä 30 000,00 €, metsälahjavähennyspohjaa ei lähtökohtaisesti synny. Kuitenkin, jos tilan metsämaan määrä ylittää 100 hehtaaria, metsälahjavähennyspohjaa syntyy seuraavan laskukaavan mukaisesti:

2,4 x (metsämaan pinta-ala – 100 / metsämaan pinta-ala) x lahjaveron määrä

Esimerkki. Vuodelta 2024 toimitettavaa verotusta varten Verohallinto on vahvistanut seuraavat metsän keskimääräiset vuotuiset tuotot: Oulu 38,37 €/ha, Ranua 23,71 €/ha ja Sievi 63,99 €/ha. Tällöin, jotta metsälahjavähennyspohjaa alkaisi syntymään 30 000,00 € rajan mukaisesti laskettuna, metsämaan määrän tulisi olla Oulussa vähintään 78,19 ha, Ranualla 126,53 ha ja Sievissä 46,89 ha. Kuten tästä voidaan huomata, Ranualla tarvittavan metsämaan määrä ylittää tällä laskutavalla 100 hehtaaria, joten Ranualla käytetään 100 hehtaarin pinta-alaan perustuvaa laskukaavaa.

Metsäkeskuksen sivuilta löytyvällä laskurilla voit helposti laskea metsälahjavähennyksen määrän.

Metsän edelleen luovuttamista sanktioidaan, jos jatkaja on käyttänyt metsälahjavähennystä ja hän luovuttaa vähintään 10 % metsästä 15 vuoden sisällä lahjoitushetkestä. Tällöin käytetyt metsälahjavähennykset tuloutetaan lisäämällä ne luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon 20 %:lla korotettuna. Lisäksi oikeus käyttämättä olevan metsälahjavähennyspohjan käyttämiseen menetetään.

Metsälahjavähennystä ei voi saada, jos lahjaan on sovellettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta.

Yhteislahja

Metsätilan lahjakirjalla voidaan määrätä, että kyse on yhteislahjasta. Määräys voi olla järkevä, jos lahja annetaan ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvalle perilliselle ja tämän aviopuolisolle. Tämä johtuu siitä, että normaalisti erillislahjojen kohdalla lahjavero määrätään jokaisen saajan kohdalla erikseen sukulaisuussuhteen mukaan. Tällöin perillisen puoliso kuuluu toiseen veroluokkaan ja verorasitus on hänellä suurempi. Yhteislahjan kohdalla vero määrätään kuitenkin lähimpää sukua olevan henkilön mukaan, jos saajina ovat aviopuolisot. Tässä tapauksessa molempien saajien lahjavero lasketaan ensimmäisen veroluokan mukaan.

Yhteislahjan tapauksessa on kuitenkin muistettava, että tällöin ei ole mahdollista saada metsälahjavähennystä.

Perillisten tasapuolinen kohtelu, ennakkoperintö ja avio-oikeus

Jos metsätilan sukupolvenvaihdos toteutetaan lahjana, muiden perillisten tasapuolinen kohtelu pitää korostetusti huomioida.

Perillisten tasapuolinen kohtelu voidaan toteuttaa muun muassa: 1) antamalla muille perillisille muuta omaisuutta lahjana, 2) tekemällä testamentin, jossa muille perillisille määrätään omaisuutta enemmän kuin lahjansaajalle tai 3) määräämällä lahjakirjalla, että kyse on ennakkoperinnöstä.

Jos lahjakirjalla on määrätty kyseessä olevan ennakkoperintö, lahja otetaan huomioon myöhemmin perunkirjoituksessa ja se vaikuttaa lähtökohtaisesti kiristävästi lahjansaajan perintöverotukseen. Lisäksi ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa lahjansaajan osuutta pienentäen, jos joku perillisistä niin vaatii. Ennakkoperintö huomioidaan perintöverotuksessa ja perinnönjaossa lahjanantohetken arvon mukaisesti.

Lahjakirjalla voidaan määrätä, että lahjansaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjana saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon.

Mietityttävätkö veroseuraamukset? Ota yhteyttä lakimieheen

Metsätilan sukupolvenvaihdos lakimääräisen perimyksen mukaan

Yhtenä metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtona on se, että ei tee mitään ja antaa metsän mennä perintönä eteenpäin. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto ainakin silloin, jos kyse on pienestä metsäomaisuudesta ja luottaa siihen, että perilliset saavat metsän sujuvasti jaettua.

Kuitenkin suunnittelematon metsätilan omistajanvaihdos perintönä on yleensä se kallein vaihtoehto. Lisäksi esimerkiksi perintöriidat metsien osalta ovat todennäköisempiä.

Esimerkki. A myy 100 000,00 € arvoisen metsätilansa rintaperilliselleen B:lle 76 000,00 € kauppahinnalla. Kauppa on luovutusvoittoverosta vapaa, eikä lahjaverovelvollisuuttakaan synny, joten kaupan ainoa veroseuraamus on B:n maksama varainsiirtovero 2 280,00 €. B saa kaupan seurauksena metsävähennyspohjaa 60 % hankintamenosta, eli 46 968,00 €. Tämän verohyöty 30 % verokannalla laskettuna on B:lle 14 090,40 €.

Vuoden päästä kaupasta A kuolee ja kauppahinta 76 000,00 € siirtyy B:lle perintönä. B maksaa perintöveroa 5 580,00 €. Yhteensä B on tällöin maksanut veroja 7 860,00 €, mutta hän on saanut metsävähennyksen ansiosta verohyötyä nettona 6 230,40 €.

Vertaa: Metsätilakauppaa ei tehdä. Metsä siirtyy perintönä B:lle 100 000,00 €:n arvosta. Metsävähennyspohjaa ei synny. B maksaa perintöveroa 8 700,00 €.

Metsätilan sukupolvenvaihdos testamentilla

Testamentti on hyvä metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehto silloin, jos metsät haluaa pitää omassa omistuksessaan koko elinaikansa. Toisaalta jos omistuksensiirto aiotaan tehdä luopujan elinaikana, mutta sukupolvenvaihdokseen ei olla syystä tai toisesta vielä valmiita, testamentti on hyvä olla olemassa kaiken varalta. Tarvittaessa testamenttia voidaan muuttaa lopullisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Testamentilla voidaan vaikuttaa metsien perintönä siirtymiseen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Kuka saa metsät? Testamentilla voidaan varmistaa, että metsät saa innokas jatkaja. Samalla voidaan välttää perintömetsien jakamisesta aiheutuvia riitoja.
Omistuksen pilkkominen. Testamentilla voidaan määrätä perintöä esimerkiksi lapsenlapsille. Tällä tavoin saadaan esimerkiksi perintöverotusta pienemmäksi.
Perillisen aviopuolison avio- ja perintöoikeuden poissulkeminen. Jos kysymys on metsistä, jonka ei haluta päätyvän perillisen aviopuolisolle avio- tai perintöoikeuden kautta, on testamenttiin syytä sisällyttää tätä koskeva määräys.
Lesken aseman turvaaminen. Testamentilla voidaan turvata lesken asemaa, esimerkiksi antamalla leskelle hallintaoikeus tai omistus- ja hallintaoikeus metsiin. Erityisesti avolesken tapauksessa tämä on tärkeää, koska laki ei juurikaan suojaa avopuolisoa.
Jos perijänä on alaikäinen, metsän hallintaoikeus voi olla järkevää määrätä testamentilla jollekin täysi-ikäiselle siksi aikaa, että perillinen täyttää 18-vuotta. Muutoin esimerkiksi puukauppoihin tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa.
Metsä perintönä perillispiirin ulkopuolelle, vaikkapa yleishyödylliseen tarkoitukseen käytettäväksi. Esimerkiksi Suomen Metsäsäätiö ottaa vastaan testamenttilahjoituksia.

Yleensä testamentin laadinnan yhteydessä kannattaa laatia myös edunvalvontavaltuutus. Tämä sen takia, jotta metsistä voidaan tarvittaessa luopua myös elinaikana, jos itse ei esimerkiksi sairastumisen takia enää pääse hyödyntämään metsäomaisuutta. Edunvalvontavaltuutuksen merkitys korostuu erityisesti keskinäisen hallintaoikeustestamentin tapauksessa, jotta lesken hallintaoikeudesta päästään tarvittaessa myöhemmin helposti eroon.

Ota yhteyttä metsä- ja perintölakimieheen

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja yhteismetsä

Suoran metsäomistuksen muuttaminen yhteismetsämuotoon ennen tai jälkeen luovutuksen tuo omat mahdollisuutensa sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapaan. Muuttaminen yhteismetsämuotoon voidaan tehdä perustamalla uusi yhteismetsä tai liittämällä metsät jo olemassa olevaan yhteismetsään.

Yhteismetsä on varteenotettava vaihtoehto erityisesti niissä tapauksissa, joissa jatkajia on useampia. Yhteismetsän päätöksenteko ei vaadi yksimielisyyttä, vaan enemmistö riittää. Tällöin metsäasioiden päätöksenteko pysyy toimivana.

Yhteismetsä on lisäksi vaivaton omistusmuoto. Yhteismetsän käytännön toiminnasta vastaa toimitsija tai hoitokunta. Yhteismetsä vastaa myös verojen maksusta, joten yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaille verotonta.

Maatilavarallisuus metsätilan sukupolvenvaihdoksessa

Jos metsätilan sukupolvenvaihdoksen kohteena on myös maatilavarallisuutta, perintö- ja lahjaverotuksessa voi saada PevL 55 §:n mukaisen huojennuksen lahjaveron määrään. Huojennuksen edellytyksenä on, että:

1. Perintöön tai lahjaan sisältyy maatila tai osa niistä. Käytännössä edellytetään, että perintöön tai lahjaan sisältyy peltoaluetta. Myös turvetuotantoalueen perusteella voi saada huojennuksen.

2. Saaja jatkaa maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista lahjana saadulla maatilalla heti luovutuksen jälkeen. Maatalouden harjoittaminen tarkoittaa maataloustuotteiden tuottamista myyntiin ja myös sivutoiminen maatalouden harjoittaminen riittää. Peltojen vuokraaminen ei ole maatalouden harjoittamista.

3. Maatilaksi luettavasta omaisuudesta määrätyn veron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa.

Huojennuksen saamiseksi siihen on erikseen vedottava. Vetoamisessa on kuitenkin otettava huomioon, että lahjasta ei tällöin ole mahdollista saada metsälahjavähennystä. Lisäksi, jos omaisuus on tarkoitus myöhemmin luovuttaa edelleen, huojennukseen vetoamista on syytä harkita. Jos omaisuus luovutetaan viiden vuoden sisällä saannosta, luovuttajalle tulee maksettavaksi huojennuksen takia maksuunpanematta jätetty vero 20 %:lla korotettuna.

Jos sukupolvenvaihdos toteutetaan lahjanluonteisella kaupalla, jossa vastike on yli 50 % käyvästä arvosta, ja edellä mainitut huojennuksen kriteerit muutoin täyttyvät, lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.

Jatkavan omistusmuodon merkitys

Jatkava omistusmuoto on yksi huomioitava asia metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Jos jatkajia on useampia ja sukupolvenvaihdoksessa päädytään yhtymämuotoiseen yhteisomistukseen, kaikki päätökset tulee tehdä yksimielisesti. Jatkajien olisikin tärkeä keskustella jo ennen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista avoimesti siitä, mitä arvoja, tavoitteita ja periaatteita heillä metsänomistajuuteen liittyy. Lisäksi yhtymän osakkaiden olisi suositeltavaa tehdä yhteishallintosopimus, jossa määritellään muun muassa metsätalouden harjoittamisen periaatteet, tavoitteet, keskinäiset vastuut ja vastuuhenkilöiden palkkiot, jotta metsänomistus olisi mahdollisimman sujuvaa.

Yhteisomistustilanteissa yhteismetsä on usein toimiva vaihtoehto.

Ota yhteyttä

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen rahoitus

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa tarvitaan rahoitusta niin mahdollisen kauppahinnan kuin verojenkin maksamiseen. Rahoitus voidaan järjestää usealla tavalla, esimerkiksi:

1. Omat varat tai säästöt.

2. Pankkilaina. Lainan korkomenot ovat pääsääntöisesti tulonhankkimisvelkana verovähennyskelpoisia ja ne vähennetään pääomatuloista.

3. Luopuja voi myöntää jatkajalle korotonta lainaa. Tällöin raha ei heti siirry jatkajalta luopujalle, vaan takaisinmaksu voidaan esimerkiksi jaksottaa tulevien hakkuutulojen mukaiseksi. Korottoman lainan tapauksessa on huomioitava, että takaisinmaksusuunnitelman on oltava realistinen. Muutoin verottaja voi tulkita lainan lahjaksi, mikä voi johtaa lahjaveroseuraamuksiin.

4. Likvidin omaisuuden lahjoittaminen verojen maksamista varten.

5. Luovutuksen jälkeen tehtävät puukaupat.

Hallintaoikeuden pidättäminen ja edunvalvontavaltuutus

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa luopuja voi pidättää itsellään ja esimerkiksi puolisollaan hallintaoikeuden metsiin, vaikka omistusoikeus siirtyisikin jo seuraavalla polvelle. Hallintaoikeus voidaan pidättää kaupassa, lahjassa ja myös testamentilla.

Hallintaoikeuden pidättäminen voi olla hyvä vaihtoehto seuraavissa tilanteissa:

1. Perintö- ja lahjaveroseuraamuksia halutaan alentaa. Hallintaoikeuden arvo otetaan verojen määrässä huomioon.

2. Luopujan tai puolison taloudellista asemaa halutaan turvata. Oikeus metsästä saataviin tuloihin kuuluu hallintaoikeuden saajalle. Toisaalta huonona puolena on se, että metsän omistaja ei voi vähentää mahdollisia metsätalouden kulujaan eikä puukauppojen verotuksessa voi hyödyntää sukupolvenvaihdoksessa syntynyttä metsä- tai metsälahjavähennyspohjaa.

3. Halutaan estää vaikutukset jatkajan sosiaalietuuksiin, esim. opiskelijan saamaan asumistukeen.

4. Jatkaja on alaikäinen ja halutaan estää Digi- ja väestötietoviraston puuttuminen metsäasioihin.

Hallintaoikeuden haltijan oikeustoimikelvottomuus

Hallintaoikeuden pidätyksissä tulisi aina ottaa huomioon mahdollinen hallintaoikeuden saahan myöhempi oikeustoimikelvottomuus. Jos hallintaoikeuden saaja ei saa metsistä enää mitään iloa tai hyötyä esimerkiksi muistisairauden takia, ei hallintaoikeuden olemassaolosta ole enää mitään hyötyä kenellekään. Hallintaoikeus myös vaikuttaa esimerkiksi palvelumaksuihin ja sosiaalietuuksiin.

Oikeustoimikelvottomuuden myötä hallintaoikeuden saajalle tulee edunvalvoja. Tällöin hallintaoikeudesta luopuminen voi olla hankalaa, jos siihen ei ole edunvalvontavaltuutuksella varauduttu. Hallintaoikeuden saajan tulisikin aina laatia edunvalvontavaltuutus, jossa annetaan edunvalvontavaltuutetulle oikeus luopua hallintaoikeudesta tilanteen niin edellyttäessä. Vastikkeetonta luopumista pidetään lahjana, joten luopumista varten valtakirjalla tulee olla määrättynä myös esteetön valtuutettu.

Toisena hallintaoikeuden haittavaikutusten ehkäisykeinona on se, että hallintaoikeus pidätetään vain määräajaksi.

Metsätilan sukupolvenvaihdos osana laajempaa perintösuunnittelua

Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa myös osana laajempaa perintösuunnittelua. Tällöin sukupolvenvaihdoksessa voidaan huomioida kokonaisvaltainen omaisuuden siirto perillisille. Laajemman metsäomaisuutta sisältävän omaisuuden perintösuunnittelussa suosittelemme konsultoimaan metsä- ja perintöasiat tuntevaa asiantuntijaa.

Ota yhteyttä

Metsätilan myynti sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtona

Tilanteessa, jossa jatkajaa ei löydy omasta lähipiiristä, metsän myynti ulkopuoliselle on yleensä paras vaihtoehto, raha on nimittäin aina metsää helpompi jakaa. Pahimmillaan metsäasiat vain aiheuttavat riitoja perillisten kesken.

Verotusta ajatellen on kuitenkin harkinnan arvoista, tulisiko metsät myydä ensin sellaiselle lähipiiriin kuuluvalle henkilölle, kenen osalta luovutusvoittoverovapauden edellytykset täyttyvät. Ostaja voi sitten myöhemmin halutessaan myydä metsät edelleen.

Metsät menossa myyntiin? Ota yhteyttä metsäkiinteistönvälittäjään