Metsäyhtymän purkaminen

Metsäyhtymän purkamisessa on keskeistä tunnistaa metsän arvoon vaikuttavat asiat. Metsäyhtymän purkaminen tulisi aina perustaa ajantasaiseen ja maastotarkistettuun metsätila-arvioon.

Palvelumme

Tarjoamme kaikki metsätilan purkamisen palvelut (myös etäasiointi):

1. Tasapuolisen jakoehdotuksen laadinta.

2. Veroseuraamusten laskenta.

3. Jakosopimuksen tai kauppakirjan tekeminen. Kaupanvahvistus Oulun alueella.

4. Metsätila-arvioiden hankinta.

5. Metsätilan myynti.

6. Yhteismetsän perustaminen tai yhteismetsään liittäminen.

7. Avustaminen jälkitoimissa.

Hinnoittelu perustuu pääsääntöisesti käytettyyn aikaan. Sopimusten laadinnasta, metsän myynnistä tai metsäarvioista pyydä tarjous.

Metsäyhtymän purkaminen

Asiantuntijamme Jani Pakanen on metsänomistajien lakiasioihin erikoistunut lakimies ja metsätieteen kandidaatti. Hänellä on myös laillistetun kiinteistönvälittäjän pätevyys sekä julkisen kaupanvahvistajan määräys.

Janin laajan koulutuksen sekä metsäasioihin erikoistumisen ansiosta metsäyhtymän osakkaat voivat olla varmoja siitä, että yhtymän jakamisessa huomioidaan laajasti sekä metsään että juridiikkaan liittyvät asiat.

Jani Pakanen

Metsäyhtymän purkamisen vaihtoehdot

Metsäyhtymän purkaminen voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, jos osakkaiden yhteishallinto ei enää toimi tai jonkun osakkaan elämäntilanne muuttuu. Purkamiselle on useita vaihtoehtoja, joista sopivin löytyy aina tilannekohtaisesti.

1. Alueittainen jakaminen jakosopimuksella tai hakemalla halkomista. Jakaminen voidaan tehdä kaikkien osakkaiden kesken tai esimerkiksi niin, että vain yhdelle osakkaalle erotetaan oma alueensa ja muut jatkavat metsän yhteisomistamista.

2. Yhtymäosuuksien myynti. Osakas voi myydä yhtymäosuutensa toisille osakkaille tai kokonaan yhtymän ulkopuoliselle taholle.

3. Yhteismetsän perustaminen tai yhteismetsään liittäminen. Tällä tavalla päätöksentekoa ja hallintoa saadaan selkeytettyä.

4. Metsätilan myyminen. Jos kukaan osakkaista ei ole kiinnostunut ostamaan muiden osuuksia, koko tila voidaan myydä ulkopuoliselle.

Metsäyhtymän jakosopimus

Metsäyhtymän jakosopimus on laadittava maakaaren muotomääräyksiä noudattaen.

Jakosopimuksen on oltava kirjallinen ja se on allekirjoitettava kaikkien osapuolten tai heidän valtuuttamiensa asiamiesten toimesta. Lisäksi sopimus on kaupanvahvistajan vahvistettava kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa.

Jakosopimuksesta on käytävä selkeästi ilmi:

1. Oikeustoimen tarkoitus. Tarkoitus ilmenee esimerkiksi otsikosta ”Metsäyhtymän jakosopimus”.

2. Jaettavat kiinteistöt kiinteistötunnuksineen.

3. Osakkaiden nimet, henkilötunnukset tai Y-tunnukset ja osoitteet.

4. Mahdollinen vastike.

Jakosopimukseen tulee sisällyttää liitekartat, joista käy selkeästi ilmi kunkin osakkaan saama alue. Myös liitekartoille on hyvä ottaa osapuolten allekirjoitukset.

On tärkeää huomioida, että sähköinen jakosopimus ei ole mahdollinen – kaikki asiakirjat laaditaan ja allekirjoitetaan perinteisesti paperimuodossa.

Metsäyhtymän purkamisen veroseuraamukset

Metsäyhtymän purkaminen on paitsi omistuksellinen, myös verotuksellinen toimenpide. Veroseuraamuksiin vaikuttaa erityisesti se, toteutetaanko purkaminen omistusosuuksien mukaisesti.

Jos osakas saa jaossa arvomäärältään enemmän metsää kuin hänen omistusosuutensa edellyttää ja hän maksaa siitä vastiketta, hänen täytyy maksaa varainsiirtoveroa. Vastaavasti se osakas, joka saa vastiketta, voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa. Mikäli jakoa ei tehdä omistusosuuksien suhteessa ja vastiketta ei makseta, kyse voi olla verotettavasta lahjasta, joka synnyttää lahjaverovelvollisuuden.

Metsävähennyksen seuranta

Metsäyhtymän purkamisella on vaikutuksia metsävähennyksen seurantaan, jos jaettavat metsät ovat kuuluneet metsävähennysjärjestelmään.

Metsäyhtymässä metsävähennyksen seuranta tapahtuu yhtymän tasolla, mutta yhtymän purkautuessa metsävähennysseuranta siirtyy osakkaiden tasolle.

Jos osakas maksaa jaossa vastiketta, hänelle muodostuu uutta metsävähennyspohjaa siltä osin, kuin vastike kohdistuu metsään.

Mikäli osakas saa jaossa vastiketta ja yhtymä on aiemmin käyttänyt metsävähennystä, käytetty metsävähennys voidaan tulouttaa luovutusvoittoverotuksessa.

Vastikkeettomissa luovutuksissa käyttämätöntä metsävähennyspohjaa voi siirtyä saajalle.

Jos metsätilasta perustetaan yhteismetsä tai se liitetään olemassa olevaan yhteismetsään, käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy yhteismetsälle.

Metsälahjavähennyksen seuranta

Metsälahjavähennyksen osalta tilanne on erilainen: metsälahjavähennyksen käyttäminen ja seuranta tapahtuu henkilökohtaisen verotuksen, ei metsäyhtymän tasolla. Yhtymän purkamisella ei siten ole vaikutuksia metsälahjavähennyksen käyttämiseen tai seurantaan.

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa muodostuu uutta metsälahjavähennyspohjaa yhtymän purkamisen yhteydessä annetun metsälahjan johdosta.

Metsäyhtymän tasapuolinen purkaminen

Metsäyhtymän tasapuolinen purkaminen

Metsäyhtymän tasapuolisen purkamisen perustana on aina maastotarkistettu ja ajantasainen metsäarvio. Vain tällöin voidaan varmistua siitä, että jaossa tehtävien laskelmien taustalla on aina mahdollisimman luotettavaa ja varmaa tietoa.

Jakolaskelmien teossa huomiota tulee kiinnittää useisiin eri asioihin useilla eri tasoilla. Ensinnä laskelmissa tulee huomioida yksittäisten metsävarakuvioiden arvot. Jako tulee muodostaa niin, että kunkin osakkaan saaman alueen metsävarakuvioiden arvo vastaa hänen omistusosuuttaan yhtymän metsien arvosta.

Toisaalta tasapuolisen jaon toteuttamisessa pelkkä kuviokohtainen tarkastelu ei ole riittävää. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi yksittäisten palstojen muotoon, kokoon, sijaintiin ja tieyhteyksiin sekä kunkin osakkaan saaman alueen korjuukelpoisuuteen.

Lisäksi huomioita voidaan kiinnittää vaikkapa tasapuolisiin hakkuumahdollisuuksiin, hoitotarpeita sisältävien kuvioiden tasapuoliseen jakautumiseen sekä mahdollisiin erityisarvoihin, kuten rantatontteihin.

Jaon kohteena useita tiloja

Jos purettavaan metsäyhtymään kuuluu useita eri kiinteistötunnuksella olevia metsätiloja, on jaon toteuttamisessa oltava erityisen tarkkana. Jos kutakin yksittäistä tilaa ei jaeta omistusosuuksien suhteessa, verotuksellisesti kyse on omaisuuden vaihdosta. Tällöin tapahtuu omaisuuden luovutus, johon liittyy veroseuraamuksia, vaikka osakkaiden omaisuuden arvomäärä ei jaon myötä muuttuisikaan.

Esimerkki. A ja B omistavat puoliksi metsätilat X ja Y. Metsäyhtymän purkaminen toteutetaan siten, että A saa puolet tilasta X ja puolet tilasta Y sekä B saa puolet tilasta X ja puolet tilasta Y. Jakoon ei liity veroseuraamuksia.

Vertaa: Purkaminen toteutetaan siten, että A saa tilan X ja B saa tilan Y. Jaossa tapahtuu omaisuuden vaihtoja, joihin liittyy veroseuraamuksia.

Varainsiirtovero

Vaihtoja sisältäviin purkamisiin liittyy normaalisti varainsiirtovero- ja luovutusvoittoverovelvollisuus, mutta myös lahjavero on mahdollinen. Edellisessä esimerkissä kumpikin osapuoli maksaisi varainsiirtoveroa vaihdossa luovuttamansa omaisuuden käyvän arvon sekä mahdollisesti maksamansa välirahan arvon mukaisesti. Varainsiirtoveron laskennassa välirahan saajan saama väliraha vähennetään hänen luovuttamansa omaisuuden arvosta.

Verokanta määräytyy vaihdossa saadun omaisuuden perusteella.

Luovutusvoittovero

Edellisessä esimerkissä kummankin osapuolen saanto on luovutusvoittoverotuksen alainen. Luovutusvoittoveron laskennassa luovutushintana käytetään saadun omaisuuden ja mahdollisen saadun välirahan arvoa. Jos on maksanut välirahaa, luovutushinta on saadun omaisuuden käypä arvo, josta on vähennetty välirahan määrä.

Halkominen

Joissakin tilanteissa on syytä miettiä, tulisiko yhtymän purkaminen toteuttaa halkomistoimituksella. On nimittäin niin, että maanmittaustoimituksessa yhteisarvohalkomisesta ei muodostu veroseuraamuksia, vaikka kutakin tilaa ei jaettaisikaan omistusosuuden suhteessa. Tämä otettava huomioon, kun mietitään mikä olisi edullisin yhtymän purkamistapa.

Metsäyhtymän jakosopimuksen malli

1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET

2 SOPIMUKSEN TARKOITUS

3 JAETTAVA KIINTEISTÖ
3.1 Jaon kohteena olevan kiinteistön yksilöinti, arvo ja arvon jakautuminen
3.2 Liittymäsopimusten olemassaolo ja siirtyminen
3.3 Yhtymän irtaimen omaisuuden jakautuminen
3.4 Yhteisalueosuuksien jakautuminen
3.5 Jaon kohteen kaavoitustilanne

4 JAON EHDOT
4.1 Kiinteistön alueellinen jakautuminen, alueiden arvot ja mahdollinen vastike
4.2 Vastikkeen maksaminen
4.3 Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen ja viivästymisen seuraamukset
4.3 Lohkomisen perusteet
4.5 Jaon kohteeseen kohdistuvat rasitukset ja niiden siirtyminen
4.6 Jaon kohteeseen kohdistuvat rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
4.7 Jaon kohteeseen kohdistuvat vuokraoikeudet
4.8 Jaon kohteesta ja jaosta aiheutuvat kustannukset
4.9 Vaaranvastuu siirtyminen
4.10 Lainhuuto
4.11 Riidanratkaisu

5 ALLEKIRJOITUKSET
5.1 Sopimuskappaleet ja niiden jakautuminen
5.2 Sopijapuolten allekirjoitukset
5.3 Kaupanvahvistus

LIITTEET

Hyödyllisiä linkkejä

Yhteydenotto

Yhteydenotto on maksuton eikä velvoita sinua mihinkään.

Toimistomme sijaitsee Oulussa osoitteessa Pakkahuoneenkatu 15 A 9.

Lisäksi palvelemme etäyhteyksin kaikkialla Suomessa.

Lakitoimisto Pakanen Oy

Kaikki oikeudet pidätetään © 2025 Lakitoimisto Pakanen Oy

Lakimies & Lakitoimisto Oulu | Kempele | Muhos | Tyrnävä | Pudasjärvi | Ii | Utajärvi | Liminka | Lumijoki

Etusivu

Palvelut

Hinnasto

Lakitieto

Yhteys

+358 50 313 7197
jani.pakanen@lakipakanen.fi
Lakitoimisto Pakanen Oy
Y-tunnus 3420948-6

Kaikki oikeudet pidätetään © 2025 Lakitoimisto Pakanen Oy

Lakimies & Lakitoimisto Oulu | Kempele | Muhos | Tyrnävä | Pudasjärvi | Ii | Utajärvi | Liminka | Lumijoki