Perintömetsän jakaminen – Perintömetsät

Tällä sivulla käsitellään kuolinpesän jakamista metsäomaisuuden näkökulmasta. Perinnönjaosta yleisemmin pääset lukemaan tästä.

Ota yhteyttä

Palvelumme

Tarjoamme kaikki perintömetsien jakamisen palvelut (myös etäasiointi):

1. Metsätila-arviot jakamisen perustaksi. Tilaa ilmainen alustava lausunto tilan arvosta tästä.

2. Vaihtoehtojen kartoitus, suunnittelu ja veroseuraamusten laskenta.

3. Asiakirjojen laadinta ja allekirjoitustilaisuus.

4. Tarvittaessa metsien myynti.

5. Jälkitoimien hoito.

6. Ohjaaminen jatkoneuvonnan piiriin.

7. Tarvittaessa toimimme pesänjakajana.

8. Muut tarvittavat toimet.

Jätä yhteydenottopyyntö

Soita nyt

Asiantuntijamme Jani Pakanen on perintö- ja metsäoikeuteen erikoistunut lakimies ja metsätieteen kandidaatti. Hänellä on myös laillistetun kiinteistönvälittäjän pätevyys sekä julkisen kaupanvahvistajan määräys.

Janin laajan koulutuksen sekä perintö- ja metsäoikeuteen erikoistumisen ansiosta kuolinpesän osakkaat voivat olla varmoja siitä, että kuolinpesän jakamisessa huomioidaan laajasti sekä metsään että juridiikkaan liittyvät asiat.

Sisällysluettelo

1. Palvelumme
2. Metsää omistavat kuolinpesät
3. Miksi perintömetsän jakaminen kannattaa
4. Milloin perintömetsän jakaminen voidaan tehdä
5. Jatkavan metsänomistusmuodon vaihtoehdot

5.1 Metsäyhtymä
5.2 Yksi jatkaa
5.3 Jatkaminen erillään
5.4 Perillinen jatkaa
5.5 Yhteismetsä
5.6 Myynti

6. Perintömetsän jakamisen veroseuraamukset
7. Leski kuolinpesän osakkaana
8. Riitaisan kuolinpesän jakaminen ja pesänjakaja
9. Perintömetsän jakamisen haitat
10. Hyödyllisiä linkkejä
11. Ota yhteyttä

Metsää omistavat kuolinpesät

Suomessa noin 9 % yksityismetsistä on kuolinpesien omistuksessa (Metsäkeskus 2024). Metsää omistavat kuolinpesät jaetaan usein heti perunkirjoituksen jälkeen, mutta monesti perinnönjako jää tekemättä. Syynä voi olla muun muassa se, että metsäasioita ei tunneta, jakaminen vaikuttaa työläältä ja kenelläkään osakkaista ei ole selkeää vastuuta jaon edistämisestä. Lisäksi kuolinpesän metsät voivat olla sukumetsiä, joihin kaikilla osakkailla on vahva tunneside, eikä niitä haluta myydä tai jakaa.

Ota yhteyttä metsälakimieheen

Miksi perintömetsän jakaminen kannattaa

Perintömetsän jakaminen kannattaa, koska kuolinpesäomistus on tehoton metsänomistusmuoto niin käytännössä kuin myös verotuksellisestikin.

Kuolinpesien passiivisuus

Käytännössä metsänhoito on kuolinpesissä usein passiivista ja päätöksenteko vaatii yksimielisyyttä. Tilanne voi kuolinpesässä olla se, että kukaan osakkaista ei halua ottaa vastuuta metsäasioista. Toisaalta voi olla myös niin, että osa hoitaa metsäasiat ja osa vain tulee passiivisesti siivellä metsätuloista nauttien. Erimielisyyksiä voivat aiheuttaa myös osakkaiden erilaiset näkemykset metsien käytöstä; toinen haluaa suojella ja toinen hakata. Tällöin ratkaisuna voikin olla, että ei tehdä metsille mitään.

Passiivisuuden seuraukset

Tekemättä jääneillä metsänhoitotöillä voi olla jo hyvinkin lyhyeltä ajalta vuosikymmenten seuraukset. Erityisesti taimikonhoitovaiheessa tekemättä jääneet työt näkyvät vuosikymmeniä puuston heikompana laatuna ja tuottona.

Pidempiaikainen hoitamattomuus näkyy tietysti monin tavoin, kuten puuston riukuuntumisena ja kasvun hidastumisena, mitkä taasen vaikuttavat esimerkiksi metsän tuottoon ja hiilensidontaan. Myös hyönteistuhot ja lahottajasienet, kuten juurikääpä, voivat levitä ja tuhota merkittäviä määriä puustoa.

Sisäkkäiset kuolinpesät ja edunvalvonta

Pitkään jakamatta olleissa kuolinpesissä keskeiseksi ongelmaksi usein muodostuu kuolinpesien ketjuuntuminen. Kun joku osakkaista kuolee, hänen kuolinpesänsä tulee vanhan kuolinpesän osakkaaksi. Tällöin kuolinpesässä on entistäkin enemmän osakkaita päättämässä asioista ja päätöksenteko hankaloituu.

Kantona kuolinpesän päätöksenteon kaskessa voi olla myös jonkun osakkaan edunvalvonta. Jos yksikin osakas on edunvalvonnassa, puukaupoille tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston hyväksyntä.

Kuolinpesän metsäverotus

Kuolinpesän myydessä puuta tai metsää maapohjineen verovelvollisena on kuolinpesä, eivät osakkaat. Verotuksen progressiivisuuden vuoksi tällöin tulee todennäköisemmin sovellettavaksi suurempi verokanta, koska tuloa ei jaeta kullekin osakkaalle erikseen verotettavaksi. Tämä näkyy varsinkin silloin, kun tehdään isoja hakkuita tai myydään metsätilaa, joka ollut kauan jakamatta. Kauan jakamatta olleissa metsätiloissa tilan hankintameno on usein hyvin pieni, jolloin verotettavaa tuloa syntyy paljon.

Kuolinpesän ollessa verovelvollinen kuolinpesän tappioita ei voi vähentää heti samana vuonna, jos kuolinpesällä ei ole tuloja. Kuolinpesä voi vähentää tappiot vain niinä vuosina, kuin sillä on myös tuloja. Jos verovelvollisena olisivat osakkaat eikä kuolinpesä, metsätalouden tappiot voitaisiin vähentää heti samana vuonna osakkaiden henkilökohtaisen verotuksen puolella. Vastaavasti osakkaan muut tappiot voitaisiin vähentää metsätalouden tuloksesta.

Osakkaiden ostaessa osuuksia toisiltaan ostajalle ei synny metsävähennyspohjaa eikä kauppa ole myöskään myyjälle verovapaa, jos kuolinpesää ei jaeta ennen kauppoja.

Osakkaan kuolema

Kuolinpesän jakamattomuus aiheuttaa työtä ja kuluja osakkaan kuollessa. Osuus jakamattomaan kuolinpesään tulee nimittäin aina merkitä kuolleen osakkaan perukirjalle. Tällöin metsätilojen arvo tulee aina selvittää perunkirjoituksen yhteydessä. Tämä tapahtuu aina uudestaan ja uudestaan, kunnes pesä on jaettu. Käytännössä lopulta jossain vaiheessa kuolinpesän jakaminen otetaan asiaksi. Tällöin, mitä pidempään odotetaan, sitä hankalampaa jakaminen yleensä on ja sitä suuremmat kustannukset siitä lopulta syntyvät.

Metsäyhtymäksi muuttaminen minimitoimena

Vaikka kuolinpesän nykytilaan oltaisiin tyytyväisiä, ainakin muutos metsäyhtymäksi kannattaa tehdä, jotta tulevaisuudessa tehtäviin omistusjärjestelyihin saadaan vaihtoehtoja ja metsäverotusta saadaan kevennettyä. Mitä pidempään aikaa kuluu, sitä hankalampaa omistussuhteiden tai omistusmuodon muuttaminen on, kun osakkaita kuolee ja tätä kautta kuolinpesän päätöksentekoon tulee mukaan lisää henkilöitä.

Oletko metsää omistavan kuolinpesän osakas ja mietit kuolinpesän purkamista? Jätä viesti tai soita.

Milloin perintömetsän jakaminen voidaan tehdä

Kuolinpesä voidaan jakaa heti, kun pesä on selvitetty ja kuolinpesän velat on maksettu tai niiden maksamiseksi on tehty varaus. Jakaminen tulisi tehdä mielellään pian perunkirjoituksen jälkeen, jolloin omaisuuden käyvät arvot ovat tiedossa ja esimerkiksi uusien metsätila-arvioiden hankkimiselta vältytään.

Ota yhteyttä

Jatkavan metsänomistusmuodon vaihtoehdot

Metsäyhtymä

Metsäyhtymällä tarkoitetaan omistusmuotoa, jossa kaikki tai vain osa kuolinpesän osakkaista omistaa metsätilan yhdessä määräosin. Metsäyhtymän etuna suhteessa kuolinpesäomistukseen on ennen kaikkea sen verotehokkuus.

Metsäyhtymän verotus

Verotuksessa yhtymä on laskentayksikkö, jossa lasketaan tulot ja menot yhtymän toiminnasta. Toiminnan tulos kuitenkin verotetaan jokaisen osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa omistusosuuksien suhteessa. Etuna on se, että tällöin yleensä sovelletaan alhaisempaa verokantaa, koska jokaisen osakkaan saama osuus jää helpommin alle 30 000 euron (ylittävältä osalta veroprosentti nousee 30 %:sta 34 %:iin).

Yhtymämuodossa myös tappiot voidaan hyödyntää tehokkaammin, koska ne voidaan heti samana vuonna vähentää osakkaan omassa pääoma- tai ansiotuloverotuksessa. Toisaalta myös osakkaan muut pääomatulolajin tappiot voidaan vähentää yhtymän kautta syntyneestä metsätalouden voitosta, joten verotus kevenee.

Yhtymän etuna on myös se, että osakkaan myydessä oman osuutensa yhtymästä, ostajalle syntyy metsävähennyspohjaa ja myynti voi olla tietyissä tilanteissa myyjälle verovapaa.

Päätöksenteon yksimielisyysvaatimus

Käytännön osalta metsäyhtymä ei kuitenkaan usein ole kuolinpesäomistusta parempi, koska päätökset edellyttävät yksimielisyyttä samalla tavoin kuin kuolinpesässä. Yhdenkin osakkaan asettuessa vastustamaan päätöstä, yhtymän toiminta halvaantuu. Yhtymäksi muuttaminen kannattaa kuitenkin silti tehdä, jotta saadaan verohyödyt käyttöön. Lisäksi tulevaisuuden omistusjärjestelyt helpottuvat, kun kuolinpesä on jo valmiiksi muutettu yhtymäksi.

Kuolinpesän ulkopuolisten varojen käyttö

Käytännössä jakamisessa ongelmaksi voi muodostua se, että kaikki osakkaat eivät halua jatkaa metsänomistamista, mutta pesässä ei ole metsäomaisuuden lisäksi muuta omaisuutta, mitä näille osakkaille voitaisiin jakaa. Tällöin ratkaisuksi jääkin se, että metsää saavat osakkaat maksavat omista varoistaan vastiketta osakkaille, jotka eivät jatka metsänomistamista. Tällöin on kuitenkin huomioitava vastikkeen maksamisen synnyttävän velvollisuuden maksaa luovutusvoittoveroa (vastikkeen saaja) ja varainsiirtoveroa (vastikkeen maksaja).

Jätä viesti metsälakimiehelle tai soita.

Yksi osakkaista jatkaa metsänomistamista

Yksinomistus on yleensä tehokkain metsänomistusmuoto niin käytännössä kuin verotuksellisestikin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yksinomistuksessa päätöksenteko on tehokasta.

Jos kuolinpesän omaisuus koostuu lähinnä metsäomaisuudesta, jatkaja voi maksaa omista varoistaan vastiketta muille osakkaille. Usein yhden jatkajan tilanteessa kuolinpesä kannattaa kuitenkin ensin muuttaa metsäyhtymäksi kuolinpesän jakosopimuksella, jotta jatkaja saa metsävähennysoikeuden ja vastike on muille osakkaille verovapaata.

Osakkaat jatkavat metsänomistamista erillään

Metsätilojen pilkkomisella alueittain osakkaille saavutetaan samat hyödyt kuin yhden jatkajan tilanteessakin. Pilkkomisesta kuitenkin syntyy kustannuksia maanmittaustoimituksesta (lohkominen tai halkominen). Jos metsätilojen pilkkomiseen kuitenkin päädytään, liian pientä tilakokoa tulisi välttää. Liian pienellä tilakoolla metsätalouden harjoittamisen tehokkuus kärsii.

Pilkkomisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kunkin osakkaan saama alue muodostetaan ja arvotetaan. Tällä tavoin toimimalla saavutetaan tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako. Jaossa tulisi ottaa huomioon muun muassa alueiden maaperän viljavuus, puuston määrä ja laatu, maaston kantavuus sekä valmiit tieyhteydet. Tasapuolisen jaon perustana on aina laadukas ja maastotarkistettu metsätila-arvio.

Osakkaan perillinen jatkaa metsänomistamista

Sukupolven yli hyppääminen voi olla perintömetsän jakamisessa oikea vaihtoehto, jos joku osakkaiden rintaperillisistä on innokas jatkamaan metsänomistusta. Tämä voidaan ennakoiden tehdä jo perunkirjoitusvaiheessa perinnöstä luopumisilmoituksilla, mutta se on myöhemminkin mahdollista.

Sukupolven ylityksessä on tärkeää miettiä luovutusten oikeudellinen muoto ja järjestys. Tällöin omistuksen siirtäminen on verotuksellisesti tehokasta.

Yhteismetsä

Perintömetsistä voidaan muodostaa yhteismetsä tai liittää ne jo olemassa olevaan yhteismetsään. Maanmittaustoimituksen kustannuksista vastaa valtio.

Yhteismetsän etuna on esimerkiksi päätöksenteon enemmistöperiaate, jolloin osakkaiden yksimielisyyttä ei tarvita. Käytännön toiminnasta yhteismetsässä vastaa toimitsija tai hoitokunta, joten se on osakkaille vaivaton metsänomistusmuoto.

Yhteismetsän jakamalla ylijäämällä on myös alhaisempi verokanta 26,5 %. Yhteismetsä hoitaa verojen maksamisen ennen ylijäämän jakoa, joten ylijäämä on periaatteessa osakkaalle verovapaata.

Yhteismetsän toiminnasta kuitenkin aiheutuu kustannuksia, kuten hallinnollisia kuluja. Usein pienistä tiloista ei tämän takia olekaan järkevää muodostaa yhteismetsää. Tällöin metsät tulisi ennemminkin liittää jo olemassa olevaan yhteismetsään tai valita jokin muu jatkamisvaihtoehto.

Perintömetsän myynti

Jos perikunnan osakkaista ei löydy halukkaita metsänomistuksen jatkajia tai jatkamiselle ei löydy järkevää ratkaisua, perintömetsät kannattaa myydä. Raha on aina helpompi jakaa kuin metsä.

Metsätiloilla on hyvä kysyntä ja hinnat ovat historiallisesti huipussaan, joten metsätilan myynti on taloudellisestikin ajatellen hyvä vaihtoehto.

Kuolinpesän metsätilan myyntitilanteessa kannattaa kuitenkin aina huomioida onko metsät verotuksellisesti järkevämpää myydä kuolinpesänä vai tulisiko pesässä tehdä jakotoimia ennen myyntiä.

Jätä viesti metsäkiinteistönvälittäjälle tai soita.

Tutustu palveluihimme metsää omistavan kuolinpesän jakamisessa

Perintömetsän jakamisen veroseuraamukset

Perintöverotus

Perintömetsän jakamisella ei yleensä ole vaikutusta perintöverotukseen. Perintöverotus toimitetaan ensisijaisesti perukirjalta ilmenevien tietojen mukaan. Vaikutusta voi kuitenkin olla silloin, jos kuolinpesän purkaminen tehdään ennen perintöverotuksen toimittamista ja jaossa poiketaan lain tai testamentin mukaisista perintöosuuksista.

Luovutusvoittoverotus

Kuolinpesän jakamisessa tehtävillä oikeustoimilla ja niiden järjestyksellä on suuri vaikutus luovutusvoittoverotukseen. Esimerkiksi metsävähennyspohjan syntymisen kannalta on ratkaisevaa, myydäänkö kuolinpesäosuuksia vai kiinteää omaisuutta (metsätila tai osuus siihen). Toisen merkittävän veroedun, eli myyjän luovutusvoittoverovapauden osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, milloin verovapauden ehdot täyttyvät (Tuloverolaki 48 §).

Muita luovutusvoittoverotukseen vaikuttavia tekijöitä, joihin kuolinpesän purkamisella voidaan vaikuttaa, ovat esimerkiksi metsätilan hankintamenon määrä, luovutusvoiton jakautuminen useammalle verovelvolliselle sekä luovutustappioiden hyödyntämismahdollisuudet.

Muut veroseuraamukset

Muut keskeiset perintömetsän jakamiseen liittyvät veroseuraamukset liittyvät varainsiirtoverotukseen ja lahjaverotukseen. Ostajalla on varainsiirtoverovelvollisuus siltä osin, kuin hän ostaa kiinteää omaisuutta tai käyttää perinnönjaossa pesän ulkopuolisia varoja.

Jakamisella on edellä esitetyin tavoin vaikutuksia myös ansiotuloverotukseen ja yleisesti pääomatuloverotukseen.

Selvitä kuolinpesän jakamisen veroseuraamukset soittamalla metsälakimiehelle tai jättämällä viesti.

Leski kuolinpesän osakkaana

Leski on kuolinpesän osakas kahdessa tapauksessa. Yleisempi vaihtoehto on se, että leski ja perinnönjättäjä olivat avioliitossa eikä aviovarallisuussuhdetta ole osituksella purettu (jos leskellä ei ollut avio-oikeutta perinnönjättäjän omaisuuteen, hän ei ole pesän osakas). Toisena vaihtoehtona on se, että leski on testamentilla määrätty perillisasemaan.

Ositus

Jos leski on avio-oikeuden perusteella pesän osakas, ennen kuolinpesän jakamista tulee suorittaa ositus. Osituksella yhteisestä aviovarallisuudesta erotetaan perinnönjättäjän omaisuus, eli se omaisuus, joka on jaon kohteena.

Ositus ja verotus

Ositus tarjoaa mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Jos leski omistaa yksin tai yhdessä kuolinpesän kanssa avio-oikeuden piiriin kuuluvaa metsää, metsät voidaan osituksessa siirtää kuolinpesän omistukseen. Tällöin metsätilaa myytäessä hankintamenona käytetään perinnönjättäjän perukirjalle merkittyjä arvoja, metsien arvo ikään kuin ”päivitetään”. Tällä tavoin voidaan saavuttaa hyötyjä metsän myynnin yhteydessä.

Lesken hallintaoikeus

Lesken mahdollinen hallintaoikeus kuolinpesän omaisuuteen voi olla esteenä kuolinpesän purkamiselle. Jos kyse on testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta, purkaminen edellyttää hallintaoikeudesta luopumista. Jos luopuminen tapahtuu vastikkeetta, luopumisessa on verotuksellisesti kysymys lahjasta, josta seuraa lahjaverovelvollisuus.

Lesken edunvalvonta

Jos leski on edunvalvonnassa, hallintaoikeudesta ei voi luopua vastikkeetta, vaan vastiketta tulee aina maksaa (pois lukien silloin, jos edunvalvonta perustuu edunvalvontavaltuutukseen, jossa on huomioitu hallintaoikeudesta luopuminen).

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta.

Riitaisan kuolinpesän jakaminen ja pesänjakaja

Kuolinpesän sopimusjako edellyttää osakkaiden yksimielisyyttä. Tällöin on niin, että riitaisissa kuolinpesissä sopimusjako ei välttämättä tule kysymykseen, vaikka se onkin suositeltavaa jo jakamisen kustannustenkin takia. Jos sopimusjaolle ei ole edellytyksiä, on pesään haettava pesänjakajaa, joka voi tarvittaessa päättää jaosta ilman osakkaiden suostumustakin. Yksikin pesän osakas voi hakea pesänjakajaa muita osakkaita enempiä kuulematta.

Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeuteen jätettävällä hakemuksella. Hakemuksen liitteiksi laitetaan perukirja, perinnönjättäjän sukuselvitykset sekä pesänjakajaksi esitetyn suostumus. Hakemus jätetään sen käräjäoikeuden kansliaan, jonka tuomiopiirissä perinnönjättäjällä oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Etsitkö metsäasiat tuntevaa pesänjakajaa - Ota yhteyttä

Perintömetsän jakamisen haitat

Vaikutukset sosiaalietuuksiin

Perintömetsän jakamisella on myös tiettyjä vaikutuksia, jotka voivat olla osakkaille haitallisia. Perinnönjaon seurauksena metsäomaisuus vaikuttaa muun muassa sosiaalietuuksiin – kuten eläkkeensaajan asumistukeen, hoitokotimaksuihin ja opiskelijan tukiin. Metsäomaisuus otetaan tukien laskennassa laskennallisesti huomioon pinta-alan ja sijainnin mukaan, vaikka todellisia tuloja metsäomaisuudesta ei olisikaan.

Ansiotulojen verotus

Jos kuolinpesä saa ansiotuloja esimerkiksi maataloudesta, purkamisen myötä ansiotulojen verotus voi kiristyä. Tämä johtuu verotuksen progressiivisuudesta ja siitä, että purkamisen jälkeen ansiotulot verotetaan osakkaiden omassa verotuksessa, jolloin osakkaiden muut ansiotulot vaikuttavat verotuksen ankaruuteen.

Kuolinpesän jakamisen kustannukset

Yhtenä mahdollisena kuolinpesän jakamisen haittatekijänä ovat purkamisen kustannukset. Jos kuolinpesän omaisuus on vähäinen, purkamisen kustannukset voivat kasvaa suhteettoman suuriksi suhteessa jaettavaan omaisuuteen. Kustannuksiin voi vaikuttaa tekemällä jaon itse ilman asiantuntijaa.

Selvennyslainhuuto

Jos osakkaat päätyvät siihen, että kuolinpesää ei pureta, ainakin selvennyslainhuuto kuolinpesän omistamille metsätiloille kannattaa hakea. Tämä helpottaa ja selkeyttää jatkossa kuolinpesän metsäasioiden hoitoa.