Metsänomistajan edunvalvontavaltakirja – miksi ja miten se tulisi tehdä?

Miksi edunvalvontavaltakirja tulisi tehdä?

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, mikä jokaisen tulisi tehdä. Muun muassa Digi- ja väestötietovirasto sekä eri ministeriöt ovat pyrkineet kasvattamaan edunvalvontavaltakirjan tunnettavuutta ja tekemistä Omissa käsissä -kampanjalla. Syynä tälle on, että edunvalvontavaltakirja on paljon perinteistä edunvalvontaa joustavampi keino järjestää asioidesi hoito siltä ajalta, kun et enää itse pysty hoitamaan asioitasi. Valtakirjan avulla voit esimerkiksi määrätä edunvalvojallesi vapautuksen tietyistä byrokratiavelvoitteista. Valtakirjan nojalla toimittaessa edunvalvojan ei myöskään tarvitse hakea oikeustoimille erillistä lupaa viranomaiselta. Esimerkiksi puukauppoja tai metsäsuunnitelmaa ei tarvitse erikseen hyväksyttää viranomaisella.

Toisena merkittävänä syynä edunvalvontavaltakirjan laatimiselle on se, että voit antaa edunvalvojalle määräyksiä siitä, miten asioitasi tulee hoitaa. Metsänomistajana voit muun muassa määrätä siitä, minkä periaatteiden mukaisesti metsiäsi tulee käsitellä. Näin voit varmistua siitä, että metsiäsi hoidetaan arvojesi mukaisesti myös sen jälkeen, kun et itse enää siihen kykene.

Edunvalvontavaltakirja on myös yksi metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehto ja väline. On esimerkiksi mahdollista antaa määräys, että edunvalvoja voi lahjoittaa metsätilasi perillisillesi, jos itse tulet kykenemättömäksi hoitamaan metsiäsi. Tällä tavalla mahdollistetaan sujuva metsien siirto seuraavalle sukupolvelle siinäkin tilanteessa, että et itse ole enää oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoisuuden voi menettää vaikkapa metsätöiden teon yhteydessä sattuneessa onnettomuudessa, jonka johdosta menetät kyvyn ymmärtää isoja taloudellisia päätöksiä. Jos sinulla ei tällöin ole edunvalvontavaltakirjaa, jossa on annettu määräys metsien lahjoittamisesta, ei lahjoittaminen ole lainkaan mahdollista. Perinteisen edunvalvonnan kautta toimiva edunvalvoja ei saa missään olosuhteissa lahjoittaa omaisuuttasi. Ainoana vaihtoehtona on tällöin käyvän arvon mukainen kauppa, tai se, että metsät siirtyvät kuollessasi perintönä eteenpäin. Tällöin sopivimman vaihtoehdon ja verotuksen suunnittelu on hyvin rajoittunutta.

Edunvalvontavaltakirjan tekemisen syitä voidaan koettaa tiivistää esimerkiksi seuraavasti, mutta myös paljon muita syitä sen tekemiselle löytyy:

1. Tulevaisuutesi on omissa käsissäsi. Edunvalvontavaltakirjalla varmistat, että asioitasi hoitaa luottohenkilösi.
2. Edunvalvontavaltakirja on edunvalvontaa edullisempi. Perinteisessä edunvalvonnassa edunvalvoja joutuu muun muassa hankkimaan eri oikeustoimille Digi- ja väestötietovirastolta erillisen luvan, josta aiheutuu kustannuksia. Tyypillisesti yhden luvan hakemisesta aiheutuva kustannus vastaa edunvalvontavaltakirjan laatimisen kustannuksia.
3. Helpotat valtuutetulle aiheutuvaa taakkaa. Edunvalvontavaltuutuksen nojalla toimittaessa valtuutetulla ei ole esimerkiksi vuosittaista tilivelvollisuutta, päätöstilivelvollisuutta eikä velvollisuutta hankkia oikeustoimille erillistä lupaa, jos et niin halua.
4. Vaikutat asioidesi hoitoon. Edunvalvontavaltakirjalla voit antaa yksilöityjä määräyksiä siitä, miten asioitasi tulee hoitaa. Esimerkiksi metsänomistajana voit antaa määräyksiä siitä, minkä periaatteiden mukaan metsiäsi tulee käsitellä.
5. Voit antaa lahjoja myös edunvalvontaan joutumisen jälkeen. Edunvalvontavaltakirjalla voit yksilöidä mitä lahjoja, kenelle ja kuinka usein valtuutettu voi omaisuudestasi antaa. Perinteisessä edunvalvonnassa lahjojen antaminen ei ole lainkaan mahdollista.
6. Puolisoiden testamentit ja edunvalvontavaltakirjat voidaan laatia toisensa huomioiviksi. Tällöin testamenttiin vetoamisessa voidaan huomioida esimerkiksi lesken ja perillisten tarpeet sekä muuttuneet verotuskäytännöt.

Miten teen edunvalvontavaltakirjan itse?

Edunvalvontavaltakirjan laatimisesta säädellään laissa edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007). Laista löytyvät edunvalvontavaltakirjan minimivaatimukset, jotka ovat seuraavat:

1. Valtakirja on tehtävä kirjallisesti.
   
2. Valtakirja on allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
   
3. Todistajien tulee todistaa valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien on merkittävä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Heidän on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. Heidän on lisäksi tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen. Todistuslausumana voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa lausumaa:
   1. Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että Matti Metsänomistaja, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän edunvalvontavaltakirjan. Toteamme, että hän on tehnyt valtakirjan vapaasta tahdostaan ja että hän on kyennyt ymmärtämään sen merkityksen.
      
4. Valtakirjasta on käytävä ilmi valtuuttamistarkoitus. Tarkoitus käy ilmi esimerkiksi asiakirjan otsikosta ”Edunvalvontavaltakirja”.
   
5. Valtakirjassa on mainittava asiat, joissa valtuutettu valtuutetaan edustamaan valtuuttajaa. Esimerkiksi seuraava kirjaus on yleinen:
   1. Valtuutan valtuutetun edustamaan minua kaikissa omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä.
      
6. Valtakirjassa on yksilöitävä valtuuttaja ja valtuutettu sekä mahdolliset toissijaiset valtuutetut ja varavaltuutetut. Yksilöintiin riittää nimi, syntymäaika ja osoite.
   
7. Valtakirjassa tulee olla seuraava kirjaus:
   1. Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani.
      

Sisällyttämällä edellä mainitut seikat edunvalvontavaltakirjaan, valtakirja on pätevä. Valtakirjassa tulisi kuitenkin huomioida myös muun muassa kiinteistöjen myyntiä, omaisuuden lahjoittamista, perinnöstä ja testamentista luopumista, valtuutetun valvontaa ja päätöstiliä, valtuutetun tiedonanto- ja tiedonsaantivelvollisuuksia sekä valtuuttajan yksilöllisiä määräyksiä koskevat asiat, jotta se olisi toimiva ja tarkoituksenmukainen ja jotta se huomioisi valtuuttajan ja valtuutetun yksilölliset tilanteet ja tarpeet. Valtakirjan laatimisessa tulisikin käyttää huolellista harkintaa. Jos itsellä tai lähipiirissä ei ole syvempää edunvalvontavaltakirjan laatimiseen liittyvää osaamista, on suositeltavaa käyttää asiantuntija-apua.

Lakitoimisto Pakanen Oy – Se metsänomistajan lakitoimisto. Palvelemme asiakkaitamme toimistollamme Oulussa sekä etänä kaikkialla Suomessa