Metsätilan arvo perunkirjoituksessa – vaikutus perintöverotukseen ja metsän myyntiin

Kirjoittaja: Jani Pakanen

Miten metsätilan perukirjalle merkittävä arvo vaikuttaa perintöverotukseen ja metsän myyntiin? Tämä on kysymys, mikä jokaisen perukirjan laatijan tulisi tuntea, sillä asialla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kuolinpesän osakkaille.

Perintöverotuksen kannalta metsätilan arvostaminen on varsin yksiselitteistä: mitä pienempi tilan arvo perukirjalle merkitään, sitä vähemmän perintöveroa tulee maksettavaksi. Pelkästään perintöverotuksen kannalta ajateltuna perukirjalle olisi siis aina järkevintä merkitä mahdollisimman pieni arvo. Kuitenkin perunkirjoituksessa on huomioitava myös muita seikkoja, kuin vain perinnönjättäjän omaisuudesta määrättävä perintövero.

Perukirjalle merkittävää metsätilan arvoa määritettäessä tulisi aina huomioida perintöverotusarvon vaikutus luovutusvoiton verotukseen. Perintöverotusarvoa nimittäin käytetään metsätilan hankintamenona, kun metsätila myydään. Tällöin on niin, että mitä pienempi hankintameno, sitä enemmän tulee maksettavaksi luovutusvoittoveroa.

Lähtökohtaisesti luovutusvoittoa verotetaan suuremmalla veroprosentilla kuin perintöä, joten verotuksellisesti järkevä toimintatapa olisi sellainen, jossa veroja pyritään maksamaan enemmän perintöverotuksessa ja vähemmän luovutusvoittoverotuksessa. Tällöin onkin niin, jos metsät ollaan myymässä, että metsän arvo tulisi määrittää perukirjalla mahdollisimman lähelle todellista arvoa, vaikka tällöin perintöverojen määrä kasvaakin.

Jos metsän arvon tarkassa määrittämisessä ei kuitenkaan onnistuta, vaan kauppahinta on perukirjalle merkittyä arvoa suurempi, arvoa on mahdollista korjata perintöverotuksen oikaisuvaatimuksella kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä.

Metsätilan perukirja-arvoa määrittäessä tulisikin aina pitää mielessä se, mitä metsätilalle ollaan perunkirjoituksen jälkeen tekemässä. Näin voidaan valita verotuksen kannalta optimaalinen ratkaisu, mikä huomioi metsätilan arvon vaikutuksen molempiin verotusmuotoihin.

Peukalosääntönä voidaan käyttää, että perukirjalle tulisi merkitä mahdollisimman alhainen arvo, jos metsätilaa ei olla myymässä. Jos myynti puolestaan on näköpiirissä, optimaalinen arvo määräytyy kaavalla todennäköinen myyntihinta – välityspalkkio.

Tilan myynnin suhteen on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Jos tilan myyntiin soveltuu tuloverolain 48.1,3 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus, perukirjalle tulisikin merkitä mahdollisimman alhainen arvo. Tällöin on nimittäin niin, että myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa lainkaan. Tällöin metsätilan perukirja-arvolla ei ole merkitystä luovutusvoiton verotuksessa ja perukirja-arvon määrittämisessä voidaan keskittyä pelkästään perintövero-optimointiin.

Tuloverolain 48.1,3 § soveltuu metsätilan myyntiin, jos:

  1. ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän tai myyjän puolison lapsi, myyjän lapsenlapsi, myyjän sisar, myyjän veli, myyjän sisarpuoli tai myyjän velipuoli ja;
  2. metsätila on ollut yhteensä yli 10 vuotta myyjän tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti (eli perintönä tai lahjana).

Muina poikkeuksina voidaan mainita tilanteet, joissa osakkailla on olemassa pääomatuloverotuksessa huomioitavia luovutustappioita, muita pääomatulolajin tappioita tai pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä, kuten metsän uudistamismenoja. Tällaisessa tilanteessa perintöverotusarvoa voidaan pienentää ilman että sillä olisi epäedullista vaikutusta metsätilan myynnin yhteydessä tapahtuvaan luovutusvoittoverotukseen. Tällöin on kuitenkin tärkeää tehdä kuolinpesässä perinnönjako ennen metsien myyntiä, jotta osakkaiden käytettävissä olevat verovähennykset voidaan hyödyntää. Jos metsät myydään ennen perinnönjakoa, myynnistä verotetaan kuolinpesää, eivätkä osakkaat voi käyttää henkilökohtaisen verotuksen puolella olevia verovähennysmahdollisuuksiaan.

Poikkeukseenkin on kuitenkin olemassa poikkeus. Jos kuolinpesässä on erityyppistä omaisuutta, joka jaetaan eri suhteissa osakkaille, ei mahdollisimman alhainen arvo ole toimiva ratkaisu. Tällöin osakkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos toiselle menevä osuus arvostetaan mahdollisimman alhaiseen arvoon ja toiselle menevä osuus käypään arvoon. Esimerkiksi tilivarojen ja pörssiosakkeiden kanssa ei ole mahdollista säätää perukirja-arvoja, koska niiden tarkka arvo saadaan selville suoraan saldotodistuksesta tai pörssikursseista. Jos osakkaita tahdotaan kohdella tasa-arvoisesti perinnönjaossa, on ainoana ratkaisuna arvioida kaikki pesän omaisuus – myös metsätilat – käyvän arvon mukaisesti.

Lopuksi on muistutettava, että perukirjalle merkittäviä omaisuuden arvoja mietittäessä on aina huomioitava se, että omaisuuden arvoja ei voi päättää mielivaltaisesti. Perintökaaren 20:6:ssä säädetään, että uskottujen miesten on arvioitava pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että varat tulisi arvostaa käypään arvoonsa. Metsätilojen – kuten muidenkin kiinteistöjen – osalta on kuitenkin pääsääntöisesti niin, että omaisuudelle ei ole olemassa mitään tiettyä tarkkaa arvoa, vaan arvo on aina arvioitava. Tällöin perukirjalle merkittävässä arvossa onkin mahdollista käyttää jonkin verran harkintaa, mitä voidaan hyödyntää veroseuraamuksia optimoitaessa.

Metsää sisältävien kuolinpesien perunkirjoituksessa voidaan edellä mainituin tavoin vaikuttaa niin perintöverotukseen kuin mahdolliseen myöhempään luovutusvoittoverotukseenkin. Tämän takia perunkirjoitus tulisi antaa sellaisen toimijan tehtäväksi, joka varmuudella hallitsee edellä esitetyt seikat. Osaamattomalla perukirjan laadinnalla voidaan menettää suuret taloudelliset hyödyt, jotka perukirja oikein tekemällä voitaisiin saavuttaa. Metsää sisältävissä perunkirjoituksissa tulisikin aina kääntyä metsäasiat osaavan lakimiehen puoleen.

Palvelemme perunkirjoituksissa toimistollamme Oulussa ja etänä kaikkialla Suomessa.

Lisää artikkeleita