Metsäyhtymä ja kuolinpesä ovat metsänomistusmuotoina hyvin samanlaisia vaikkapa päätöksenteon osalta, mutta niillä on yksi merkittävä ero, nimittäin verotus. Kuolinpesämuodossa verovelvollisena on kuolinpesä, metsäyhtymässä osakkaat.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun kuolinpesä myy puuta, verot maksaa kuolinpesä. Metsäyhtymässä taasen veroseuraamukset lasketaan metsäyhtymässä, mutta metsätalouden tulos tai tappio jaetaan yhtymän osakkaiden omistusosuuksien suhteessa kunkin osakkaan omaan verotukseen.
Tällä on merkitystä esimerkiksi seuraavista syistä:
1) Kuolinpesä maksaa veroa 34 % kaikesta siitä tulosta, mikä ylittää verovuonna 30 000 €. Vastaavasti vaikkapa viiden osakkaan metsäyhtymässä veroa maksetaan 34 % verokannalla vasta sitten, kun verovuoden pääomatulot ylittävät 150 000 € (5 x 30 000 €).
2) Jos kuolinpesän tulos on tappiollinen, tappio voidaan vähentää vasta seuraavien vuosien tuloista, mikäli tuloja syntyy. Metsäyhtymän osakkaat voivat puolestaan vähentää metsätalouden tappion heti samana vuonna joko muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta.
Omistusmuodolla on merkitystä myös luopumisen verotuksessa. Jos osakas myy kuolinpesäosuuden, ostajalle ei synny metsävähennyspohjaa. Jos kaupan kohteena onkin metsäyhtymän osuus (määräosa kiinteistöstä), ostajalle syntyy metsävähennyspohjaa. Vaikutusta voi olla myös siihen, onko myyjän luovutus tietyissä tilanteissa verovapaa.
Kumpi omistusmuodoista sitten on parempi?
Pelkästään verotuksellisesti ajatellen yleensä on niin, että metsäyhtymä on omistusmuotona parempi. Asiassa tulee kuitenkin ottaa huomioon muitakin seikkoja, kuten vaikutukset sosiaalietuuksiin. Kuolinpesän kautta saatu tulo ei yleensä vaikuta sosiaalietuuksiin, metsäyhtymän kautta saatu tulo kylläkin. Omistusmuotoa pohdittaessa tulisikin aina kiinnittää yksilöllisesti huomiota osakkaiden elämäntilanteisiin.
Mikäli tarvitset tukea metsän omistusmuodon valintaan, voit aina olla yhteydessä Lakitoimisto Pakanen Oy:hyn.
